Olli Rehn: ”Osaaminen on EU-alueen kilpailuvaltti”

Olli Rehnin, Euroopan komission varapuheenjohtajan sekä Euroopan unionin raha- ja talousasioista vastaava komissaarin, mielestä Euroopalla on kaikki edellytykset pärjätä, jos se uudistuu ja tekee kasvua tukevaa politiikkaa.

Olli Rehn, mikä on keskeisintä EU:n kilpailukyvyn nostamisessa?

”EU:ssa on merkittäviä haasteita kilpailukyvyn osalta. Talouskriisin aiheuttama heikko kasvu on vauhdittanut tätä kehitystä, mutta ennemmin tai myöhemmin nämä haasteet olisivat paljastuneet.

Kilpailukyvyn nostaminen vaatii toimia monella rintamalla. Tarvitsemme panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Niiden tulisi tukea uusien yritysten perustamista. Yrittäjyyden edistäminen edellyttää rahoituksen saatavuuden varmistamista, minkä takia meidän tulee terveyttää rahoitus- ja pankkisektoria ympäri Eurooppaa, mutta samalla myös varmistaa julkisen rahoituksen saatavuus. Yrittäjyyttä vaikeuttavaa byrokratiaa tulisi karsia.

Tarvitsemme myös rakenteellisia muutoksia, jotka kohentavat tuottavuutta – etenkin työmarkkinoilla. Lisäksi EU-maiden on pystyttävä korjaamaan väestön ikääntymisestä johtuva julkisen talouden kestävyysvaje.

Eurooppa ei voi kilpailla tuotantokustannuksissa esimerkiksi Kiinan kanssa, mutta voimme vahvistaa osaamistamme ja koko EU:ta yrittäjyyttä tukevana alueena ja näin edistää EU-alueen houkuttelevuutta. Siihen voimme myötävaikuttaa myös järkevällä lainsäädännöllä.

Euroopalla on kaikki edellytykset pärjätä, mutta se edellyttää uudistuksia ja kasvua tukevaa politiikkaa.”

Miten näette soveltavan tutkimuksen, ammattikorkeakoulujen yhden tärkeän tehtävän, kehittyvän EU:ssa lähivuosina?

”Soveltavalla tutkimuksella on ollut keskeinen rooli EU:n tutkimuspolitiikassa jo pitkään. Sen tavoitteena on muun muassa teollisuuden kilpailukyvyn kohottaminen EU:n perussopimuksessa.

Viime vuosina EU:n tutkimusohjelmien painopiste on ollut hieman enemmän perustutkimuksessa. Tilanne muuttunee jonkin verran tulevalla ohjelmakaudella, kun uusi tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma, Horisontti 2020, käynnistyy. Komissio on painottanut aikaisempaa enemmän innovaatioita ohjelman suunnittelussa. Kun sekä jäsenmaat että Euroopan parlamentti hyväksyvät tämän, ohjelma voi tukea soveltavaa tutkimusta aikaisempaa enemmän ensi vuoden alusta lähtien.

Uudessa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa kootaan kaikki EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus yhden ohjelman alle. Ohjelma keskittyy tieteellisten läpimurtojen jalostamiseen innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, jotka tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia ja muuttavat ihmisten elämää parempaan suuntaan.

Keskeisin muutos liittyy innovaatiopolitiikkaan. Sitä pyritään tarkastelemaan laajemmin markkinoiden näkökulmasta. Keksinnöistä ei ole hyötyä ilman, että keksitään tapa, jolla niitä voidaan hyödyntää, tai markkinat eivät pysty luomaan kysyntää uusille innovaatioille. Tästähän on kysymys esimerkiksi digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä. Pääsevätkö uudet sähköiset tuotteet ja palvelut leviämään EU:n sisällä vapaasti? Varsinkin pienemmille jäsenmaille EU:n sisämarkkinat ovat ensisijaisen tärkeät, jotta niiden teollisuus voi menestyä kotimaisia markkinoita laajemmilla markkinoilla.”

Millaisia mahdollisuuksia Etelä-Savossa on EU:n uuden ohjelmakauden painotuksia ajatellen?

”Alueiden taloudellinen menestys tulisi perustua vankkaan osaamiseen ja panostuksiin avainalueisiin. Kukaan ei voi olla kaikessa paras.

Etelä-Savon erityisiä vahvuuksia ovat puhdas luonto ja uusiutuvat luonnonvarat, joiden hyödyntämiseen kestävällä tavalla on paljon panostettu. Yrittäjyys ja osaavat ihmiset ovat myös eteläsavolaisia voimavaroja. Mikkelin ammattikorkeakoulun merkitys tässä on hyvin suuri.”

Miten Etelä-Savon kaltainen maakunta ja sen toimijat voisivat paremmin hyödyntää TKI-rahoitusta, joka helposti menee volyymeiltaan isommille toimijoille?

”Etelä-Savo ja muut maakunnat analysoivat jatkuvasti ja perusteellisesti, missä omat vahvuudet ovat ja miten niitä voisi kehittää ja laajentaa. Tällaisen perusteellisen analyysin kautta kehittyvät myös vakuuttavat perustelut, jotka ovat tarpeen rahoituksen varmistamiseksi. Koko Suomen kannalta oleellisinta on olemassa olevien rahoituslähteiden maksimaalinen hyödyntäminen.”

EU:n hanketoimintaa arvostellaan tuloksettomuudesta ja byrokratiasta. Onko kritiikki aiheellista?

”Kritiikki on aina aiheellista, jos se on rakentavaa. Horisontti 2020 -ohjelmassa pyritään vähentämään byrokratiaa yksinkertaistamalla sääntöjä ja menettelyjä, jotta mukaan saataisiin enemmän huippututkijoita ja innovatiivisia yrityksiä. Rahoituksen hakeminen on entistä helpompaa, koska ohjelman rakennetta on yksinkertaistettu. Käytössä on yhdet yhteiset säännöt ja byrokratiaa on vähennetty.

Komission Horisontti 2020 -ehdotus toisi mukanaan muun muassa seuraavat parannukset: merkittävästi yksinkertaisemmat maksujärjestelyt, kun käyttöön tulee yksi ainoa korvausprosentti epäsuorille kustannuksille ja vain kaksi eri rahoitusosuutta (yksi tutkimukselle ja yksi markkinoita lähellä oleville toiminnoille), yksi keskitetty asiointipiste osallistujia varten, vähemmän paperitöitä ehdotusten valmistelussa, ei tarpeettomia valvonta- ja tarkastusvaatimuksia.”

Kuinka EU-tasolla kehitetään TKI-toiminnan vaikuttavuuden arviointia?

”Tutkimus- ja innovaatiotoiminta on luonteeltaan sellaista, että panostukset eivät heti tuota mitattavia tuloksia, vaan kärsivällisyyttä vaaditaan. Se on riskialtista ja siksi siihen kuuluu olennaisena osana myös epäonnistuminen.

Taloudellisesti kovina aikoina on silti aiheellista tarkemmin tarkastella, kuinka paljon hyötyä – taloudellista tai muuta hyötyä – sijoituksista loppujen lopuksi on. Komission työhön arviointi kuuluu olennaisena osana, koska kysymys on aina julkisten varojen käytöstä. Rahoitushankkeiden yhteydessä arviointi suoritetaan sekä ennen rahoituspäätöstä että hankkeen päättymisen yhteydessä. Suuremmissa hankkeissa tehdään myös väliarviointi.

Vaikuttavuuden arviointia kehitetään yhdessä muiden kansainvälisten tahojen, esim. OECD:n, kanssa. Komissiolla on myös oma vaikutusten arviointiin keskittyvä elimensä.”