Oppiaineista osaamiseen ja oppimistulosten arviointiin

Työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus ovat jo vuosia olleet ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen keskeisiä periaatteita. Muutoksia tapahtuu paraikaa erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.

Ammatillisen koulutuksen, niin toisen asteen kuin ammatillisen korkea-asteen ohjaus ja lainsäädäntöä ovat muuttuneet parin viime vuoden aikana. Uusi laki ammatillisesta peruskoulutuksesta tulee voimaan 1.8.2015.  Lakimuutosten lisäksi muun muassa ammattisen koulutuksen rahoitus- ja säätelyjärjestelmän muuttuvat.

Uusi ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö on astunut voimaan asteittain. Vuoden 2014 alussa koulutusohjelmatason säätelystä siirryttiin laajempiin, toimiluvissa määriteltyihin koulutusvastuisiin. Samanaikaisesti tutkintojen tavoitteet kuvattiin osaamisperustaisesti. Vuoden 2015 alussa voimaan tullut lainsäädäntö keskittyi erityisesti muutoksiin ammattikorkeakoulujen rahoituksessa.

Ammattilinen peruskoulutus käy läpi historiansa suurinta muutosta

Uuden lainsäädännön myötä ammattiopistojen tarjoamassa koulutuksessa otetaan aimo askel eteenpäin. Uusissa tutkinnon perusteissa osaamispisteet korvaavat opintoviikot. Tämä tarkoittaa sitä, että perustutkinnon 180 osaamispistettä mittaavat opiskelijan osaamisen laajuutta, eivät opetus- tai opiskeluaikaa.

Osaamispisteet perustuvat ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaiseen siirtojärjestelmään ECVET (European Credit Transfer System for Vocational Education and Training).  Eurooppalaisen järjestelmän lähtökohtana on oppimistuloksiin perustuva järjestelmä, jossa oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä.

Esedulle yhteiset tavoitteet työelämän kanssa

Työelämälähtöiset tutkintojen perusteet ja ammattitaitovaatimukset luovat nyt yhteisen kielen koulutukselle ja työelämälle.

Esimerkiksi Etelä-Savon ammattiopiston Esedun uusissa opetussuunnitelmissa kerrotaan konkreettisesti, mitä opiskelijoiden tulee osata koulutuksen jälkeen.

Alueen työelämällä on ollut vahva rooli paikallisessa opetussuunnitelmaprosessissa. Uudistamistyössä on huomioitu työelämältä saatu palaute. Lisäksi huomioon on otettu yrityksille tehdyistä osaamistarpeiden kartoituksista saadut ennakointitiedot.

Opiskelijan osaamisen arvioinnissa ammattiopistot siirtyvät laajojen, työelämän työ- ja toimintaprosesseja vastaavien kokonaisuuksien (tutkinnon osien) arviointiin. Osaamispisteet kertyvät, kun koko tutkinnon osan osaaminen on näytetty ja arvioitu. Oppimista ei arvioida numeerisesti enää lainkaan. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vuoksi myös opiskeluajat ovat jatkossa yksilöllisempiä.

Uudistuksen tavoitteena on joustavuuden ja yksilöllisyyden lisääminen ja koulutusjärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen. Syksyllä Esedussa käynnistyykin useita pilotteja, joissa kehitetään uudenlaisia opetuksen järjestämisen tapoja.

Työssäoppiminen korostuu opinnoissa entisestään

Ammattiopistoissa työssäoppimisella on merkittävä rooli paitsi osaamistavoitteiden saavuttamisessa myös ammattiosaamisen näytöissä eli osaamisen arvioinnissa. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelijan pitää osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon mukaisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan pääsääntöisesti työelämässä työssäoppimisen yhteydessä.

Mikkelin ammattikorkeakoulu etenee myös kohti osaamisperustaisuutta

Korkeakouluissa osaamisperustaisuus on näkynyt erityisesti opetussuunnitelmatyössä, osaamisen arvioinnissa ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa. Työelämä on entistä tiiviimmin mukana opetuksen toteutuksessa esimerkiksi projektiopintoina, TKI-hankkeissa ja osana uudenlaisia oppimisympäristöjä. Myös verkossa oppiminen vahvistuu.

Myös ammattikorkeakoulun tavoitteena ovat laajemmat työelämän osaamista vastaavat kokonaisuudet. Oppimistulosten ja niiden arvioinnin merkitys on entistä suurempi yksittäisten sisältöjen arvioinnin sijaan.

Esedun ja Mamkin yhteistyö monipuolistuu

Ammatillisen koulutuksen uudet tutkinnon perusteet ja osaamisperusteisuus mahdollistavat eri oppilaitosten välisen yhteistyön aiempaa paremmin. Osaamisperusteisuus mahdollistaa esimerkiksi yhteisissä projekteissa sen, että osaamistavoitteet voidaan asettaa molempien koulutusasteiden opiskelijoiden osaamistason mukaisiksi.

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista voidaan hyödyntää entistä laaja-alaisemmin. Tätä kautta sekä nuoret että aikuiset ammatillisen perustutkinnon opiskelijat voivat hyödyntää esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa aiempaa paremmin. Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin on mahdollista sisällyttää myös paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia yhteistyössä mm. työelämän ja ammattikorkeakoulun kanssa.

Yhdessä voimme oppia toisiltamme – tavoitteena paremmat oppimistulokset, työelämän tarpeita vastaava osaaminen ja uudenlaiset joustavat koulutuspolut. Työ jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen.