Biokaasusta energiaa Etelä-Savon maatiloille

Biokaasulaitos voi tuoda maatilalle ratkaisun sekä energiansaantiin että orgaanisten jätteiden, kuten lannan, hävittämiseen. Laitosten yleistymistä rajoittaa investoinnin kalleus ja oikukas tukipolitiikka.

Maatilat voisivat vähentää ympäristövaikutuksiaan merkittävästi biokaasua tuottamalla. Jos eläintuotannossa syntyvästä lietelannasta ja muista orgaanisista jätteistä tehtäisiin biokaasua, se vähentäisi ravinnehuuhtoutumia sekä haju- ja hygieniahaittoja.

Biokaasureaktorissa jätteistä syntyvä metaani otetaan talteen ja hyödynnetään lämpönä, sähkönä tai polttoaineena. Näin ilmastonmuutosta edistävät metaanipäästöt vähenevät.

Hiilidioksidipäästöjä hillitään, kun biokaasulla korvataan fossiilisia polttoainetta. Hiilijalanjälkeä pienentää myös biokaasutuotannossa muodostuvan mädätteen käyttö mineraalilannoitteen korvaajana. Se vähentää liikenteessä, maataloudessa ja kemianteollisuudessa syntyviä päästöjä.

Suurimmat mahdollisuudet Rantasalmella ja Joroisissa

Mikkelin ammattikorkeakoulu selvitti biokaasun tilannetta Etelä-Savossa jo 1990-luvulla ja uudelleen vuosina 2003 – 2004. Alueella on 10 maatilaa, joilla on riittävän paljon eläimiä tuottamaan biokaasulaitoksen vaatiman lietelantamäärän. Alueen pienet tilat voisivat puolestaan rakentaa biokaasulaitoksen yhdessä. Suurimat mahdollisuudet lietelannan hyödyntämiseen ovat Rantasalmen ja Joroisten alueella.

Ensimmäinen maakunnan maatilakaavan biokaasulaitos käynnistyi Juvalla vuoden 2011 lopulla. Vuosittain biokaasulaitos tuottaa energiaa myyntiin noin 2 300 MWh (noin 60 % tuotetusta), josta sähköä noin 1 190 MWh ja lämpöä noin 1 120 MWh. Sekä sähkö- että lämpöenergia myydään laitoksen läheisyydessä sijaitsevalle puutarhalle.

Biokaasulaitoksen perustamisessa oli taustalla Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoima hanke, jossa Mikkelin ammattikorkeakoulu suunnitteli kolmelle maaseutuyritykselle muun muassa biokaasulaitoksen materiaalivirrat, laitosratkaisut, käsittelyjärjestelmät ja teki kannattavuuslaskelmat.

Suurimpien maaseutuyritysten sijoittuminen Etelä-Savossa. (karttapohja: Genimap Oy) (Lähde: Soininen ym. 2007)

Suuret investointikulut ja tukipolitiikka rajoituksena

Biokaasulaitos on maatilalle kallis investointi. Lisäksi oikukas tukipolitiikka rajoittaa laitosten yleistymistä Suomessa. Vaikka biokaasulaitoksesta energiasta maatilat saavat tuloja ja säästävät menoja, nykyisellä energian hintatasolla ei kateta laitoksen vuotuisia investointi- ja käyttökustannuksia. Siksi laitosinvestoinnin kannattavuus on hyvin riippuvainen erilaisista tuista ja biohajoavien materiaalien porttimaksuista, joita peritään jätteenkäsittelylaitoksilla.

MAMK edistää TKI-toiminnallaan biokaasulaitosinvestointeja ja bioenergian tuotantoa Etelä-Savossa, koska maatilojen orgaaniset sivutuotteet ja uusiolannoitteet halutaan hyötykäyttöön. MAMKissa tutkittiinkin vuosina 2009 – 2012 biokaasulaitossovelluksia energiaomavaraisella maatilalla.

Tarkastelu tehtiin teknisistä, taloudellisista ja ympäristöllisistä näkökulmista. Eri biokaasulaitosvaihtoehtojen materiaalivirtoja ja niiden metaanintuottopotentiaalia tutkittiin MAMKin ympäristölaboratoriossa. Tutkimus oli osa ESBIO – Energiaomavarainen maatila -hanketta, jota Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti koordinoi. Hanke oli EU-osarahoitteinen ja siihen osallistuivat myös MTT Mikkeli ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.