Euroopan kilpailukyky edellyttää innovaatioita ja investointia ihmisiin

Euroopan viides Innovation Summit kokosi Euroopan Unionin, teollisuuden ja muiden sidosryhmien edustajat yhteiseen foorumiin Brysseliin lokakuun alussa. Foorumissa keskusteltiin siitä, kuinka Euroopan innovaatiotoiminta saadaan nousuun.

Euroopan Unionin näkökulmasta innovaatio on jotakin uutta tai merkittävä parannus olemassa olevaan. Innovaatioiden merkitys EU-politiikassa ja strategisessa ohjauksessa on lisääntynyt ja innovaatiot nähdään edellytyksenä EU:n kasvu- ja kilpailukykytavoitteiden saavuttamiselle. Think big, Think Possible, Think Tomorrow on hyvä kiteytys siitä, miten tulevaisuuden kilpailukykyä rakennetaan – aina harppaus edellä.

Innovaatiopolitiikka koskettaa tulevalla EU-ohjelmakaudelle 2014–2020 aiempaa selkeämmin myös jäsenvaltioita ja alueita. Jokaisen alueen tulee valmistella oma Älykkään erikoistumisen strategiansa (Smart Specialization Strategy), jolla pyritään tunnistamaan kaupallistamispotentiaali ja kytkemään EU-tason strategiat alueiden kehittämiseen.

Erityinen huomio kiinnitetään yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ympäristön ja väestön hyvinvointiin. Energiatehokkuus ja turvallinen, uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä tuotanto ovat innovaatiopolitiikan keskiössä. Terveys- ja hyvinvointialan haasteisiin etsitään apua muun muassa erilaisista sähköisiä ja digitaalisia sovelluksia hyödyntävistä ratkaisuista.

Yritystoiminta ja etenkin nuoret yrittäjät nähdään voimavarana, johon on välttämätöntä panostaa. Soveltava tutkimus ja innovaatiotoiminta luovat pohjaa yrityskentän laajentumiselle sekä uudenlaiselle yrittäjyydelle.

Yksinkertaisimmillaan innovaatio voi syntyä, kun tunnistetaan ongelma ja etsitään siihen ratkaisu. Tunnistettuun haasteeseen pohjaava ongelmanratkaisu tuottaa todennäköisesti vaikuttavan lopputuloksen. Lisäksi olennaista on sidosryhmien ja loppukäyttäjien äänen kuuluminen ja osallisuus.

Kestävän kehityksen näkökulmasta myös olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen on tarkoituksenmukaista. Uusia menetelmiä voi tuoda vanhoihin ympäristöihin, ja toisinpäin, olemassa olevaa ja keksittyä voi hyödyntää uusissa yhteyksissä.

Urban mining on nykypäivän louhintaa, jonka potentiaali paitsi vihreän kasvun myös talouden näkökulmasta voi olla odottamattomankin suuri. Esimerkiksi pelkästään EU:n alueelle vuosittain kierrättämättä jääneistä matkapuhelimista olisi saatavissa tonneittain, siis kymmenien miljoonien eurojen arvosta arvometalleja, kuten kultaa, hopeaa ja platinaa. Missä kaikkialla piileekään tällainen hyödyntämätön kierrätyspotentiaali ja eurovaranto?

Uutta tai vanhan sovellusta ei kuitenkaan synny ilman ihmisiä. Euroopan viidennen Innovation Summitin tärkeimpänä viestinä, komissaarien ja parlamentin edustajien sekä teollisuuden avainjohtajien äänellä, kuului hieman ajan henkeä kritisoiden ”Investing in people”. Nähtäväksi jää, kuinka tämä toteutuu.