Puunkorjuu turvemailta helpottuisi maaperää vahvistamalla
Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehitetään ratkaisuja, jotta puunkorjuu voidaan tehdä turvemaillakin kestävästi.
Puunkorjuuseen liittyy aina riski siitä, että metsäympäristö, jäävä puusto tai maasto vaurioituvat. Maaperän vauriot syntyvät suurimmaksi osaksi puutavaran metsäkuljetuksen aikana.
Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehitetään ratkaisuja, joiden avulla vahvistetaan turvemaiden herkkää metsäpohjaa. Se on tarpeen, sillä ihan pienestä ongelmasta ei ole kyse: turvemailta hakataan vuosittain jopa 10-15 miljoona kuutiometriä puuta. Se on noin kolmannes teollisuuden käyttämästä puumäärästä. 1960-1970-luvuilla tehtyjen laajojen uudisojitusten seurauksena turvemailla kasvaa nuori, ensiharvennusta odottava puusukupolvi.
Leudot talvet tietävät ongelmia
Perinteisesti turvemaiden hakkuut on pyritty tekemään talvella maan ollessa roudassa, koska kesällä maaperän kantaa työkoneita huonosti. Leudot talvet lisäävät kuljetusongelmia, eikä konekaluston keventämiseen ole varaa.
Pääosa metsäteistä on rakennettu yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin tiet mitoitettiin silloiselle kalustolle. Nykyisille puutavara-autoille mitoitukset ovat auttamatta liian heppoisia. Metsäteillä liikkuessa huomaa helposti puutavara-auton käynnin jälkeen painumia tien rungossa.
Turvemaiden suurien hakkuumäärien vuoksi korjuun tulisi onnistua myös kesällä. Erityisesti kesällä puunkorjuussa pitää kiinnittää huomiota kohteen valintaan sekä korjuujälkeen.
Testissä ajosillat, pitkospuut ja kumimatot
Kun työskennellään maisemallisesti aroilla alueilla, turvemailla, suojelualueiden läheisyydessä tai taajamissa, puunkorjuun ja -kuljetuksen onnistuminen on tärkeää. Kumimattojen, ajosiltojen tai pitkospuumattojen käyttö tällaisissa kohteissa on erityisen suositeltavaa.
Ajosiltoja ja pitkospuumattoja käytetään ajouran vahvistamiseen, ja ajosiltoja myös ojien ylityksiin. Kumimattoa eli perinteistä räjäytysmattoa suositellaan talvitiepohjien, varastopistojen ja huonosti kantavien metsätiepohjien vahvistamiseen kaukokuljetuksen aikana. Kumimattojen avulla talvitiepohjien käyttöä voidaan laajentaa jopa ympärivuotiseksi.
Maaperää vahvistamalla vähennetään puunkorjuun ja -kuljetuksen aiheuttamia vaurioita. Turvemaiden puunkorjuussa ajosiltojen ja pitkospuumattojen käytön suurimpia hyötyjä ovat metsäkuljetusmatkan lyheneminen ja kustannusten aleneminen. Kumimattojen käytöllä vähennetään myös sorastustarvetta, jolloin voidaan saavuttaa jopa kymmenien tuhansien eurojen kustannussäästöt.
Arvokkaita käyttökokemuksia opetusmetsistä
Vahvistamisratkaisujen laajempi käyttö edellyttää käyttökokemuksia, työohjeita ja urakoitsijoiden koulutusta. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on koulutettu sekä eri organisaatioiden toimihenkilöitä että urakoitsijoita vahvistamisratkaisuiden käyttöön.
MAMKin opetusmetsien puunkorjuussa vahvistamisratkaisuja käytetään ympärivuotisesti ja näin saadaan arvokkaita käyttökokemuksia sekä kehitysideoita. Vahvistamisratkaisut ovat olleet myös paikallisten metsäkoneurakoitsijoiden käytössä hyvällä menestyksellä.
Vahvistamisratkaisujen käyttö hakee vielä lopullista muotoaan. Omistaako pitkospuut puunhankintayhtiö, urakoitsija vai aliurakoitsija? Kuka hoitaa levityksen ja kuljetukset? Entä kuka maksaa viulut?
