Living Lab – käyttäjälähtöistä kehittämistä

Käyttäjien toiveiden kuuleminen varmistaa sen, että tuote- ja palvelukehitys lähtee todellisesta tarpeesta.

Yritysten kilpailukyky ja arvonluonti pohjautuvat vahvasti käyttäjien tarpeiden mukaan räätälöityihin tuotteisiin ja palveluihin. Käyttäjien osallistuminen kehittämiseen nopeuttaa tuotteiden ja palveluiden polkua ideasta markkinoille ja säästää täten sekä rahaa että aikaa.

Käyttäjälähtöinen kehittäminen on merkittävä voimavara yrityksille, mutta myös julkisen sektorin toiminnan kehittämisessä asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön on yhä tärkeämpää. Tosielämän kokemusten ja käyttäjien toiveiden kuuleminen ovat tärkeä osa myös toiminnan tehostamista: tarjotaan kansalaisille sellaisia palveluita, joille on oikeasti tarvetta.

Käyttäjälähtöinen kehittäminen on nostettu vahvasti esiin Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-ohjelmassa. Käyttäjälähtöisyys on myös Mikkelin ammattikorkeakoulun uuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan strategian painopisteitä.

Living Labs

Yksi käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmä on nimeltään Living Lab. Vaikka niin mielellään käyttäisikin suomenkielistä termiä, ei tälle ”ilmiölle” ole keksitty luontevaa käännöstä. Mitä sitten tarkoitetaan Living Labillä? Nimi viittaa asumiseen ja elämiseen – ja juuri asumisen tutkimuksesta ja kehittämisestä Living Labit ovat saaneet alkunsa 1990-luvulla MIT eli Massachusetts Institute of Technologyssa Yhdysvalloissa.

Mamkissa Living Lab -toiminnalla pyritään erityisesti käyttäjälähtöiseen palveluiden kehittämiseen. Kehittämiskohteet voivat olla joko yritysten, erilaisten järjestöjen tai julkisen puolen tarjoamia palveluita. Menetelmän käyttäminen ei ole sidottu tiettyyn paikkaan vaan ”lab” voi nimenomaisesti olla tosielämän ympäristö: tutkimus viedään sinne, missä käyttäjä toimii.

Toiminnassa pyritään monialaiseen toteutukseen ja liittämään kehittämistyö samalla opintojaksoihin. Living Lab- menetelmän avulla on kehitetty Mikkelissä esimerkiksi Hotelli ja koulutuskeskus Heimarin palveluita uusien asiakasryhmien tarpeita vastaaviksi. Mamkin sosiaali- ja terveysalan opiskelijat puolestaan ovat kehittäneet Jelppi-palvelutoimintaa. Jelpin kehittämistyössä on menty ikäihmisten luo ja eri tavoin selvitetty käyttäjien tarpeita ja toiveita. Toiveiden perusteella palvelutoimintaa on kehitetty elämänlaadun parantamiseksi. Jelppi-toiminnan juurruttaminen on parhaillaan menossa.

Osaamisen lisääntyminen

Käyttäjälähtöisellä toiminnalla ja tässä tapauksessa erityisesti Living Lab -menetelmällä on myös osaamista lisäävä vaikutus. Kehittämistyössä mukana olevat opiskelijat oppivat käyttämään käyttäjälähtöisiä kehittämistyökaluja ja vievät oppinsa ja osaamisensa myös tuleviin työpaikkoihinsa. Samoin myös kehittämistyöhön osallistuvat yritykset ja muut toimijat saavat toimintansa kehittämiseen vahvempaa käyttäjälähtöistä otetta.

Kehittämistyössä on tärkeää palautteen antaminen. Ei riitä, että käyttäjien ääntä kuullaan, palautteella täytyy myös olla merkitystä lopputuloksen kannalta. Vaikutuksista on myös muistettava kertoa käyttäjille, jotta he huomaavat toiveidensa, kehittämisensä, oman panoksensa tärkeyden kehittämisprosessissa.