30MILES-hankkeen projektipäällikkö Tomi Oravasaari esittelee hankkeen turvallisuustyöpaketin tuloksia Pietarissa merikokouksessa heinäkuussa 2017.

NELI: Tutkimusyksikön kansainvälistymispolku

14.12.2017

NELI-North Europan Logistics Institute alkoi hankkeena Kyamkissa vuonna 2007. Hankkeen yhtenä päätavoitteena oli kansainvälistyminen. Kansainvälistymisen konkreettisina tavoitteina olivat tuolloin partnerihaku pk-yrityksille sekä uuden osaamisen tuonti logistiikan opetuksen sekä logistiikkayritysten käyttöön. Myöhemmin NELIssä käynnistetyissä hankkeissa myös kuljetusreitin kansainvälinen markkinointi (ELLO, LOGINFO) nousi merkittäväksi vaikuttavuustekijäksi.

NELI-hankkeen alkuvaiheessa suunniteltiin venäläisten partnereiden kanssa suurta hankekokonaisuutta Waterway Connections WACON, joka näyttääkin nyt viimein toteutuvan hankenimellä INFUTURE. INFUTURE sai rahoituksen ensimmäisellä ENI-CBC kierroksella 2017 ja alkaa vuonna 2018. Kymmenen vuoden työ tuotti siis tulosta.

NELIn hankeaikana solmittiin yhdeksän yhteistyösopimusta logistiikkaa kehittävien keskieurooppalaisten toimijoiden kanssa. Suhteista ovat edelleen voimassa LeHavren yliopiston, VIL-Vlanders Institute of Logistics´n, Vallonian, Interporto Bolognan, Leipzig-Halle Logistics´n ja ALICE logistiikka verkoston kanssa solmitut yhteistyösopimukset

Esimerkkinä luottamuksellisesta yhteistyöstä olimme vuonna 2016 mukana LeHavren yliopiston johdolla valmistellussa Horizon2020 -hakemuksessa IPASPORT ainoana suomalaisena toimijana 22 organisaation muodostamassa konsortiossa.

Verkostoitumista ja venymistä

Kansainvälinen verkostoituminen on pitkäjänteistä työtä. Monesti ei riitä, että käyt kerran tapaamassa kumppania ja saat solmittua ystävällismieliset suhteet. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen vie aikaa ja joudut osoittamaan osaamisesi useammassa konkreettisessa tilanteessa. Pelkästään se, että kansainvälistyminen mainitaan tavoitteena strategiassa, ei tee sinusta kansainvälisen liiketoiminnan osaajaa. Ei se, että olet matkustanut, eikä se, että osaat!

Kansainvälisessä liiketoiminnassa on huomioitava kunkin kulttuurin tavat toimia. Liiketoiminta on ihmisten välistä toimintaa. Johonkin kulttuuriin sopii suomalainen suora, asialinjalla lähestyminen, mutta ei aina.
Kysytään venymistä ja pitkäjänteistä työtä, keskustelua, tapaamisia ja saattaa jopa tuntua, että valmiidenkin asiakokonaisuuksien vatvomista mielestäsi turhankin tarkasti. Kun luottamus on rakennettu, kun tunnet oikeita ihmisiä, sinut tunnetaan, osaamistasi arvostetaan, keskustelet, kuuntelet ja arvostat muidenkin osaamista. Olet sisällä verkostossa! Maailma on auki!

NELIn edustajana olen päässyt sisään useisiin verkostoihin viimeisen seitsemän vuoden aikana. Olen saanut kutsuja hankkeiden arviointi- ja ohjausryhmiin, istun useiden logistiikka-alan vaikuttamisverkostojen (ALICE, CPMR, WINNI, Inea TEN-T Advisory Board) ryhmissä asiantuntijajäsenenä ja se näkyy kansainvälisinä hankepartneripyyntöinä, puhujapyyntöinä ja hyvänä yhteistyönä hankevalmisteluissa.

NELIn edustajana olen myös näiden verkostojen kautta päässyt kahdella rahoitusohjelmakaudella kommentoimaan ohjelmasisältöjä mm. Green and Integrated Transport Horizon2020:een sekä TEN-T CEF:ään.

Työpajoista hankeyhteistyöhön

Kansainvälinen hankeyhteistyö käynnistyy yleensä ensin osallistumisesta rahoituskoulutukseen tai hankepartnerihakuun tai työpajaan. Osallistumalla työpajaan esimerkiksi Brysselissä pääset näyttämään omaa ja tiimisi osaamista ja näin sinut ehkä löydetään satojen konsulttien ja partneriehdokkaiden joukosta. Kotoa tuskin kukaan tulee hakemaan!

IPASPORT-partnerihakua Brysselissä ALICE-verkoston kokouksessa keväällä 2016.

Työpajat johtavat yleensä hankevalmisteluun, ja yksi kansainvälinen valmistelu johtaa toiseen, koska samat partnerit ovat mukana useissa konsortioissa.

Hyvä on ollut myös huomata, että mitä pidemmälle omalta maalta mennään, sen paremmin hitsaudumme yhteen suomalaisten partnereiden kesken. Afrikassa olemme jo yhtä tiimiä neuvotteluissa yhteistyökumppaneiden kanssa, yhteisen Suomen asialla, vaikka kotona olisi vaikeaa löytää yhteistä säveltä edes oman kaupungin toimijoiden kesken.

Logistiikkaosaamista myytäessä yleensä ensimmäisenä mennään kartalle ja osoitetaan sormella missä Suomi on, ja jos koko Etelä-Suomi jää silloin peukalon alle, on turha selittää, että meillä Kotkassa tehdään tätä satamalogistiikan kehittämistä. Kansainvälisiin hankkeisiin mennään mukaan yhtenä toimijana, jolla on monenlaista osaamista. Se toimii ja vakuuttaa.

Tällä hetkellä painoalalla on käynnissä kolme, rahoittajalla viisi, joista yksi monialainen Horizon2020 -hanke ja valmistelussa kuusi kansainvälistä hanketta.

Hyvä työ tuottaa tulosta

Esimerkkinä pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja sinnikkäästä hankevalmistelusta saimme vuonna 2015 Central Baltic ohjelmarahoituksen 30MILES-hankkeelle. Hankkeessa kehitetään pienvenesatamien turvallisuutta ja edistetään venematkailua Itäisellä Suomenlahdella. Kehitystyötä tehdään 14 pienvenesatamassa Suomenlahden pohjois- ja etelärannalla.

Hankevalmistelu aloitettiin Suomenlahden Merikokous -nimisessä verkostossa, joka on toiminut jo kymmenen vuotta Suomen, Viron ja Venäjän yhteistyöelimenä Suomenlahden suojeluhankkeissa ja kansainvälisessä merellisessä yhteistyössä.

Esittelin hankeidean Vellamossa keväällä 2013. Innostus oli suuri, ja partnerit saatiin mukaan heti ensimmäisessä kokouksessa. Esittelimme hankeideaa veneilijöille Kotkan kirjastotalolla talvella 2014, jolloin paikalla oli 120 asiasta kiinnostunutta tahoa. Kysyntää siis oli, samoin tekijöitä.

Työstimme hankehakemusta 18 kuukautta. Partnereita hankkeessa on yksitoista. Valmisteluun liittyi kymmeniä tapaamisia, työpajoja, keskusteluja, tukikirjeitä, rahoitusinfoja ja kolme Merikokousta. Parhaimmillaan järjestämissämme työpajoissa oli yli 50 osallistujaa, joten mielipiteistä ei ollut pulaa. Vihdoin rahoitus saatiin, suurin myönnetty CB-rahoitus sillä rahoituskaudella, 4,1 miljoonaa euroa. 30MILES hankkeessa on saatu aikaan näyttäviä tuloksia. Nyt hanketta laajennetaan myös Venäjän satamiin kahdella hankkeella, joista toinen on Viro-Venäjä ENI -rahoituksesta ja toinen Suomi-Venäjä ENI -rahoituksesta. EGOF-hankkeella yhdistetään Suomenlahden veneilyreittiin mahdollisesti myös Suursaari.

Pitkäjänteinen yhteistyö ja sitkeys johtavat haluttuun tulokseen, vaikka aluksi tuntuisi, ettei yhteistä kieltä löydy edes sukulaiskansan kanssa.

Kirjoittanut Mervi Nurminen

Kirjoittaja toimii logistiikan ja merenkulun tutkimusjohtajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.