Näkymä Tammovedeltä Puumalasta.

Viisas pääsee vähemmällä

Ystäväni Jukka Kanerva väitteli aikoinaan tohtoriksi Machiavellin poliittisesta retoriikasta. Vastaväittäjä kritisoi tutkimusmenetelmää ”laiskan miehen sosiologiaksi”. Jyväskylän yliopiston vanhan juhlasalin yleisö repesi nauruun, kun Kanerva kuittasi vastaväittäjälle salamannopeasti: ”tyhmä paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä”.

Moderni aluekehittäminen nojaa älykkääseen erikoistumiseen. Työn luonne muuttuu nopeasti. Uudet työpaikat ja pärjäävät yritykset perustuvat osaamiseen. Tieto on myös yhä tärkeämpi vientituote. Kun vapaudumme turhasta työstä, pääsemme paitsi vähemmällä, ja saamme myös aikaan enemmän. Resursseja vapautuu uuden luomiseen.

Sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Savossa tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus alueen bruttokansantuotteesta on maan häntäpäässä. Aluekehityksen vauhdittamiseksi kehittämistoimintaan on panostettava. Samalla tutkimustoiminnan laatua ja rakenteita on kehitettävä niin, että alueille saadaan nykyistä enemmän kansallista ja kansainvälistä kilpailtua tutkimusrahoitusta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vuonna 2016 ulkopuolelta ansaitsema rahoitus tutkimus- ja kehittämistoimintaan nousi 10,5 miljoonaan euroon. Yritykset osallistuvat tähän kehittämistyöhön 2,2 miljoonalla eurolla. Positiivinen merkki on, että heikosta taloussuhdanteesta huolimatta myös tutkimuslaboratorioiden (päästömittaus-, betoni-, puu-, materiaalitekniikka-, kuitulaboratoriot) tutkimuspalveluiden myynti yrityksille kasvoi reippaasti. Yrityskumppaneita kehittämishankkeissa oli yli kaksisataa.

Innovaatiosetelit ovat uusi instrumentti, jolla pk-yritykset voivat saada Tekesin kautta tukea innovaatiotoimintaansa. Se mahdollistaa yrityksille myös ammattikorkeakouluilta ostettavan tutkimus-, mittaus- tai testauspalvelun. Viime vuonna alkanutta kokeilua on hyvien tulosten perusteella päätetty jatkaa. Viisas pk-yritys hyödyntää innovaatioseteleitä.

On selvää, että niukkojen resurssien hukkaaminen päällekkäiseen toimintaan tai tutkimusinfraan ei ole viisasta. Sen sijaan avaintoimijoiden pitäisi terävöittää keskinäistä työnjakoa, mutta samaan aikaan myös syventää yhteistyötään yhdessä sovituilla aloilla. Tässä mielessä esimerkiksi viime syksynä solmitut kumppanuussopimukset ammattikorkeakoulun ja omistajakaupunkien kehitysyhtiöiden kesken ovat tärkeitä.

Vastaavaan tähtäämme myös yliopistotoimijoiden ja erillistutkimuslaitosten kanssa. Savonlinnassa Luonnonvarakeskus Luken Punkaharjun yksikön tutkijoiden sijoittuminen Kuitulaboratorion uusiin tiloihin on kannustava esimerkki alueellisesti toimivasta yhteistyöstä. Kouvolassa puolestaan hajautetun energiatuotannon tutkimuskeskus Biosampo on siirtymässä ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakoululle. Silti ammatillinen luonnonvara-alan koulutus voi edelleen käyttää Biosampoa oppimislaboratoriona omia resurssejaan säästäen.

Kirjoittanut Kalevi Niemi

Kirjoittaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja.