Hyvinvointiala on käsitteenä hyvin laaja, eivätkä läheskään kaikki hyvinvointipalvelut ole sote-palveluja ja päinvastoin. Kuva: Pixabay

Hyvinvointipalvelujen kysyntä synnyttää uutta yrittäjyyttä

08.10.2018

Hyvinvointialan yritykset ovat tällä hetkellä pääosin yksinyrittäjiä tai mikroyrityksiä. Ala tarjoaa kuitenkin tulevaisuudessa runsaasti uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja yrityksiin, jotka tuovat myös kuntaan lisää elinvoimaa. Tarvitaan rohkeutta kasvaa ja kehittää palveluja yhteistyössä hyvinvointialan muiden toimijoiden kanssa, myös järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa.

Sosiaali- ja terveysala on suuren muutoksen edessä, tulee sote-uudistus tai ei. Tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja, uusia palveluja ja monitoimijuutta. Hyvinvointiala on käsitteenä hyvin laaja, eivätkä läheskään kaikki hyvinvointipalvelut ole sote-palveluja ja päinvastoin. Palvelujen tarve molemmissa kuitenkin kasvavaa mm. ikääntyvän maakunnan ja siihen liittyvän osaamisen tarpeen myötä.

Hyvinvointialan yrittäjä tarvitsee yhä enemmän ennakoivaa palveluiden kehittämistä, mutta myös ikääntymisosaamista niin ikääntyneiden asiakkaiden kuin henkilöstönsä kohdalla. Myös yrittäjä itse on usein ikääntyä.

Palveluja tulisi osata rohkeasti kehittää vastaamaan tämän päivän ja etenkin tulevien asiakkaiden tarpeita ja samalla kehittää yrityksen sisäisiä prosesseja huomioiden erilaisten työntekijöiden osaaminen ja sen vahvistaminen.

Osaamista ja verkostoja

Hyvinvointialan yrittäjä tarvitsee entistä vahvempaa liiketoiminnan osaamista. Palveluiden tulisi olla kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Nykyinen ja tuleva lainsäädäntö asettaa entistä tarkempia vaatimuksia ja kriteerejä, joihin on pystyttävä vastaamaan laadun kärsimättä. Tarvitaan rohkeutta perustaa uusia, innovatiivisia yrityksiä, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa.

Konsortioita tulisi perustaa rohkeasti. Näin varmistetaan pienten toimijoiden mahdollisuus tarjota alihankintana palveluja sote-keskuksille. Näissä yrityksen kehittämiseen ja vahvistamiseen liittyvissä asioissa pienet hyvinvointialan yritykset tarvitsevat tukea ja sitä pitäisi pystyä tarjoamaan kevyillä, yrityksen tarpeisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.

Tarvitaan halua kehittää ja kehittyä

Tutkimuspäällikkö Heli Peltola turvallisesti raamien sisällä Savonlinnan Tanhuvaarassa Hyvinvointialan messuilla 14.9.2018.

Tuleva sote- ja maakuntauudistus on historiallinen muutos Suomessa. Asiakkaan aito valinnanvapaus edellyttää, että paikalliset yritykset uskaltavat kehittää palvelujaan ja laajentaa toimintaansa. Henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli tulee olemaan merkittävä mahdollisuus alalla toimiville. Yritysten tuleekin valmistautua siihen jo nyt. Sitä paitsi, palvelusetelien avulla harjoittelemme jo nyt valinnanvapautta!

Toimiva asiakastietojärjestelmä, rakenteellinen määrämuotoinen kirjaaminen, laatujärjestelmän ja omavalvonnan tulee yrityksissä olla kunnossa, jotta ne voivat toimia tulevilla sote-markkinoilla.

Myös valvonnan siirtyminen aluehallintovirastolta ja Valviralta valtion lupa- ja valvontavirastolle tulee aiheuttamaan paljon työtä yrittäjille. Henkilökohtainen budjetti lisää myös muita kuin sote-palveluja tuottavien hyvinvointialan yrittäjien vaatimuksia voidakseen toimia henkilökohtaisen budjetin palveluja tarjoavana yrityksenä.

Tarvitaan myös markkinointiosaamista, palveluiden tuotteistamista ja siihen liittyvää kustannusten laskentaa. Digitaalisuus ja erilaiset etäpalvelut ovat suuri mahdollisuus, johon  pitäisi myös rohkeasti uskaltaa tarttua. Asiakkaat kyllä hankkivat palveluja, kunhan he ensin tietävät mitä on tarjolla!

On myös rohjettava kasvaa

Nyt olisi aika hyvinvointialan yrittäjien verkostoitua ja valmistautua tarjoamaan palveluja asiakkaille, jotka tulevat asiakassetelien tai henkilökohtaisen budjetin kautta unohtamatta myöskään itsemaksavia asiakkaita, joita riittää myös tulevaisuudessa.

Alalle tarvitaan rohkeasti kasvuhaasteeseen tarttuvia yrityksiä. Näin tulevassa maakunnassa asiakkailla on mahdollisuus aidosti valita palveluntuottaja, ja varmistamme samalla työpaikkoja luovan paikallisen yrittäjyyden säilymisen tulevassa maakunnassamme. Asiakas ja asiakkaan omaiset ostavat palveluja, jos niitä on tarjolla ja helposti löydettävissä.

Kirjoittanut Heli Peltola

Kirjoittaja on YtM, joka työskentelee tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kestävän hyvinvoinnin alalla.