Yritys herättää teorian eloon

Nuoret asennoituvat yrittäjyyteen aiempaa myönteisemmin. Kaikki eivät yrittäjiksi päädy, mutta kaikilla soisi olevan yrittäjämäinen asenne ja työtapa. Yrittäjämäistä asennetta voi oppia.

Liiketalouden opetuksessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella yrittäjyys ja yrittäjämäinen työtapa ovat opetuksen kärkiä. Yritysten kanssa ratkotaan vaativiakin kehittämishaasteita kokeilukulttuurin hengessä.

Yritykset kytketään mukaan opetukseen heti syksyn ensimmäisillä viikoilla.

– Kun uudet opiskelijat aloittavat, niin markkinointia opiskellaan heti kolmen paikallisen yrityksen kanssa. Tänä syksynä mukaan saatiin yksi tuotteita valmistava ja kaksi palveluyritystä, joista toinen on suuryritys, kertoo markkinoinnin lehtori Marja-Leena Koskinen.

Opintojen alussa yritysten liiketoiminnan pitää olla helposti ymmärrettävää.

– Tekeminen jatkuu ja syvenee seuraavilla opintojaksoilla. Esimerkiksi segmentointia, verkkokauppaa tai palveluympäristöä on helpompi ymmärtää oikean yrityksen kanssa, Koskinen jatkaa.

– Käytännössä opiskelijat tekevät mm. myyntiprojekteja, some-markkinointia, palvelujen analyysia ja kehittämistä, tutkimuksia, Koskinen luettelee.

– He oppivat ymmärtämään mitä yrityksessä oikeasti tehdään. Syntyy monipuolinen kuva koko ilmiöstä.

Yritysten mukana olo motivoi ja vaikuttaa asenteisiin. – Skarppaavat paljon yrityksen edessä. Jos tehtävät ovat innostavia, opiskelijat huomaavat, että yrittäjyys on kivaa, Koskinen toteaa.

“Pääsi näyttämään omat kasvot”

Opiskelun aikana tehdyt yritysprojektit poikivat mahdollisuuksia opiskelijoille. Mira Saloniemi valmistui tradenomiksi keväällä 2018 ja työskentelee Kuntokeskus Otteella markkinointitehtävissä. – Yritysten kanssa tehtiin paljon juttuja. Tosi hyvin pääsi näyttämään omat kasvot ja edustamaan ryhmää.

– Otin tosissaan sen homman, koska aina oli paine, että haluaa keksiä hyvän idean, jonka voi esitellä yrittäjälle, Saloniemi muistaa. – Otteen yrittäjälle tehtiin keissi, niin Ote tuli tutuksi. Hain harjoitteluun ja yrittäjä muisti minut sieltä kurssilta. Harjoittelun jälkeen pääsin töihin.

Myös Elisa Kaasinen valmistui keväällä 2018. – Olen yrittäjähenkinen, mutta lopullinen idea vielä puuttuu, Kaasinen nauraa. – Yritysten toimeksiannot ja projektit toivat vaihtelua opiskeluun. Olisi myös hienoa, jos opiskelijat saisivat itse toteuttaa niitä suunnittelemiaan projekteja yrityksissä. Se palkitsisi ja sen voisi laittaa ansioluetteloon, Kaasinen vinkkaa.

Elämänmakuisia projekteja

Savonlinjan kanssa alkaa toinen yhteistyön vuosi. Markkinointipäällikkö Kaija-Leena Orasmaa näkee opiskelijat Savonlinjalle mahdollisuutena. – Opiskelija saa oikean yrityksen mille tehdä homma, ja saadaan kullanarvoista tietoa yritykseen.

Orasmaa nostaa esille kaksi yhteistyön onnistumisen ehtoa. – Resursseja ja rohkeutta pitää olla. Toimeksiantajalla pitää olla aikaa. Ei voi olettaa, että opettaja tai opiskelija tekee yksin. Nuoret tuovat uutta näkemystä, ja pitää ymmärtää, että maailma muuttuu.

Opettajan kanssa tiiviissä yhteistyössä annetaan opiskelijoille ohjenuoraa. – Ja sitten se on learning by doing, Orasmaa nauraa.

Iida Räsänen teki palvelujen kehittämisestä Savonlinjalle myös opinnäytetyön. Räsänen työllistyi yritykseen valmistumisensa jälkeen keväällä 2018. – Kun toimeksiantaja on mukana ja avoin, niin opiskelu on mielekästä ja jaksaa panostaa eri tavalla. Yritys saa kuvan minkä tyyppisten ihmisten kanssa on tekemisissä, ja itse saa jalkaa oven rakoon, Räsänen pohtii.

Opiskelijat haastavat yrityksen

Pienpanimo Nilkko Brewing on opetuksen uusi yhteistyökumppani. Päätuote on erikoisoluet. Tuotetta menee yli odotusten ja yritys saa olla tarkkana, että kapasiteetti riittää. Yrittäjä Antti Väisänen, mihin Nilkko Brewing opiskelijayhteistyötä tarvitsee?

– Opiskelijat haastavat ajattelemaan uudella lailla. Opastusta niissä kanavissa toimimiseen, mitä nuoret tällä hetkellä käyttävät. Ideoita missä kannattaisi näkyä, Väisänen kertoo.

Ensimmäisen vuoden opiskelijat Maria Tenhunen, Santeri Lehikoinen ja Saila Heiskanen ovat kiinnostuneita yrityksestä. – Pitää itse olla aktiivinen, kiinnostunut ja esittää kysymyksiä ja ottaa selvää asioista, he summaavat.

Väisäsen mukaan yritys itse vaikuttaa yhteistyön onnistumiseen. – Yritetään tasoittaa tietä, että heillä olisi välineet kysyä oikeita kysymyksiä. Pyrimme vastaamaan rehellisesti. Yhdessä opitaan tästä asiasta.

Pienpanimon markkinoinnissa riittää opiskelijoille kiinnostavia tulokulmia. Tuotekehitys, jakelukanavat, yhteiskuntavastuu ja lainsäädännön rajoitukset herättävät teorian elämään.