Kansainvälisyysosaaminen yhä vahvemmin osaksi opintoja
14.12.2017Kansainvälisyysosaamisen vahvistaminen on tärkeä haaste ammattikorkeakoulutuksessa. Koulutuksen tulee myös kansainvälistyä.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene ry.) suosituksessa ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi kansainvälistymisosaamisen osalta todetaan, että amk-tutkinnon suorittaneiden tulisi ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia ja jopa harjaantua ennakoimaan niitä omalla ammattialallaan. (Suositus tutkintojen kansainvälisen… 2010). Kansainvälistymisosaamista voidaan kuitenkin hankkia ja toteuttaa monella eri tavalla.
Monet kansalliset ja kansainväliset apuraha- ja henkilövaihto-ohjelmat tarjoavat hyvän mahdollisuuden suorittaa osa amk-opinnoista ulkomaisissa opiskelu- ja harjoittelupaikoissa. Etenkin työssäkäyville aikuisopiskelijoille kansainvälistymisosaamisen hankkiminen irrottautumalla työstään ja perheestään lähteäkseen vaihtoon ulkomaille pidemmäksi aikaa asettaa kuitenkin suuria haasteita. Iso kynnys voi olla myös pelko kielitaidon puutteesta tai ulkomaiseen vaihtoon liittyvistä järjestelyistä.
Kotonakin voi kansainvälistyä
Kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämää osaamista voi kartuttaa ns. kotikansainvälistymällä. Oman alan kansainvälisen tutkitun tiedon seuraamiseksi Xamkin kirjastopalvelut tarjoavat monia mahdollisuuksia. Voidaan myös hyödyntää kansainvälisiä oppimisympäristöjä sekä ulkomaisten yhteistyöoppilaitosten vierailevia luennoitsijoita ja hankeyhteistyötä.
Yksi mahdollisuus amk-opintojen aikana hankkia kansainvälistymisosaamista ovat ulkomaille suuntautuvat opintojaksot tai kansainväliset intensiivikurssit ulkomailla. (Ks. Hopia, Piispanen, Lipponen, Liimatainen). Näitä voi edeltää kotimaassa osana opintoja tehtävä perehtyminen vierailumaan kulttuuriin sekä ennakkotietojen hankkiminen vierailukohteista. Esim. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tradenomiopintoihin sisältyneet EU-oikeuden opinnot (kansainvälistyvän julkishallinnon suuntautumisvaihtoehto) antoi hyvän pohjan opintojakson päätteeksi tehtyyn vierailuun EU:n eri elimissä Brysselissä.
Oman ammattialan kansainvälisyyskehityksen mahdollisuuksiin ja niiden ennakointiin voi opintojen aikana saada valmiuksia ulkomaille suuntautuvilla opintokäynneillä. Geronomikoulutuksessa (vanhustyön koulutusohjelma) on ryhmänä tehty vierailuja Kanadaan kansainväliseen vanhustyön seminaariin sekä kolmen eri ryhmän kanssa vierailuja Hollantiin.
Vierailut ovat olleet kestoltaan 4 päivästä viikkoon ja enimmillään opiskeluryhmästä on osallistunut matkaan yli puolet (noin 15 henkeä). Mukana on ollut sosiaali- ja terveysalan opettajia osana opintojaksoja.
Matkaan on haettu ja saatu apurahoja eri tahoilta ja koulu on osallistunut opettajien matkakuluihin sekä maksanut osan tutustumiskäyntikohteiden esittelykustannuksista. Tämä on mahdollistanut tutustumiskäynnit kohteisiin, joista on otettu laajemmin mallia Suomen vanhustenhuoltoon sekä kotona-asumisen edistämiseen.
Hyviä esimerkkejä Hollannista
Tutustuminen hollantilaisen kotihoidon yhtiön Buurtzorgin itseohjautuvaan tapaan vastata tietyn alueen kotihoidosta ja työntekijöiden itsenäiseen päätöksentekoon antoi mallia erilaisista tavoista lisätä kotihoidon työhyvinvointia (Buurtzorg on valittu Hollannin parhaaksi työpaikaksi useana vuonna). Vientituotteeksikin kehitetyn mallin avulla on saatu laskettua myös hoitokustannuksia.
Hollantilainen Humanitas-säätiö tarjoaa ympäri Rotterdamia olevissa palvelukodeissaan palvelukotiasumista kansalaisuudesta, rodusta, uskonnosta, varallisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Säätiön Humanitas-Akropoliksen palvelukoti oli hyvä esimerkki siitä, miten ikäihmisten mahdollisuutta toteuttaa itseään ja tehdä valintoja voidaan tukea. Piha-alueen kasveista, kotieläimistä ja liikuntapaikasta otti geronomiopiskelija Annetta Kurvinen mallia opinnäytetyönään toteuttamaan suunnitelmaan Mainingin elämyspuistosta Sysmään. (Kurvinen 2010).
Amsterdamin lähellä sijaitsevaan Hogeweyn muistisairaiden kylään tehdään paljon tutustumiskäyntejä ympäri Eurooppaa. Kylän esittelymaksut ovat niin korkeita, ettei yksittäisillä opiskelijoilla olisi vierailuun mahdollisuutta. Ryhmävierailu tarjosi esimerkin siitä, miten vaikeasti muistisairaillekin voidaan järjestää mahdollisimman normaalia, kodinomaista asumista turvallisessa pienoiskoon kylässä, josta löytyy mm. puisto, kampaamo, kauppa ja teatteri. Hogeweyn yhteisön kotien jakaminen asukkaiden eri elämäntyylien mukaan (mm. indonesialainen koti) antoi kansainvälisyys-kehityksen ennakointiin oppia.
Kansainvälisyys nähtävä laajasti
Kansainvälisyys amk-opinnoissa yhdistetään usein liikkuvuuteen, kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Se edustaa kuitenkin vain pientä osaa niistä mahdollisuuksista, joita opetuksen puitteissa voidaan tarjoa kansainvälistymisosaamisen kehittämiseksi. Kansainvälistyminen tulisi suunnitella osaksi laajempaa kokonaisuutta niin, että nekin, jotka eivät matkusta, pääsisivät kansainvälisestä toiminnasta osallisiksi. Kansainväliset opiskelijavierailut, puolin ja toisin, on eräs mahdollisuus vahvistaa nimenomaan työssä käyvän aikuisopiskelijan kansainvälisyysosaamista suunnitelmallisesti ja tehokkaasti.
Xamkin kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto tarvitsee uusia muotoja, sillä nykyisellään se tarjoaa mahdollisuuden ainoastaan muutamille päästä luomaan kansainvälisiä kontakteja. Partnerioppilaitosten omia kansainvälisiä vaihtoja on myös tiukennettu, eikä opettajavaihtoon ja opiskelijavaihtoon ole enää siinä määrin mahdollisuuksia kuin aikaisempina vuosina. Verkostoituminen pelkästään muiden oppilaitosten kanssa ei välttämättä lisää riittävässä määrin oman ammattialan kansainvälisyys-kehityksen ennakointia, eikä kansainvälisessä vaihdossa saatua asiantuntijatietoutta välttämättä saada jaettua Xamkin sisällä riittävästi. Kansainvälisiin kongresseihin osallistumisen määrärahat ovat myös olleet tiukassa Xamkissa.
Kannattaa aloittaa jo alkuvaiheessa
Kansainvälisyysosaamisen vahvistaminen on tärkeä haaste sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa. Sen hankkiminen ja vahvistaminen on aloitettava jo amk-koulutuksen alkuvaiheessa, jotta opiskelijoille muodostuisi myönteinen asenne eri kulttuureista tulevien ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa verkostoitumista ja työskentelyä kohtaan.
Ammattikorkeakoulujen tulisi myös kehittää Polkka-sivuston (hyviä käytäntöjä ja materiaalia peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistymiseen) kaltainen portaali hyvien kansainvälisyysosaamisen kehittämisen mallien jakamiseksi.
Lähteet:
Arene 2010. Suositus ammattikorkeakoulututkintojen yhteisiksi kompetensseiksi
Hopia H., Piispanen P., Lipponen V., Liimatainen L. Kansainvälisyysosaaminen sosiaali- ja terveysalan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa – kokemuksia intensiivikursseilta Venäjältä. Saatavissa: http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/21640_FIRST_Artikkeli_Hopia_Piispanen_Lipponen_Liimatainen.pdf.pdf
http://buurtzorgusa.org/about.htmlhttps://www.dementiavillage.com/
http://www.edu.fi/download/152457_kotikansainvalisyys_kansainvalisyystaitoja_kaikille.pdf
Kurvinen A. 2010. Toimintakykyä tukevan Mainingin elämyspuiston suunnittelu. Opinnäytetyö Kyamk.
