Haitallisten vieraslajien leviämistä halutaan estää

Tavaroiden ja ihmisten liikkuminen lisääntyvät jatkuvasti. Liikennemäärien kasvaminen mahdollistaa myös monien lajien nopean leviämisen maista ja jopa maanosista toiseen. Seuraukset voivat olla hyvin kohtalokkaat.

Osa vieraslajeista eivät aiheuta erityistä haittaa kohdealueen ekosysteemille. Ne sopeutuvat ilman suurempia ongelmia uuteen elinympäristöönsä. Osa on kuitenkin uudelle elinympäristölleen vahingollisia ja uhkaavat kohdealueen ekosysteemin monimuotoisuutta. Tämän vuoksi vieraslajeja pidetäänkin usein yhtenä suurimmista ja hankalasti hallittavissa olevista ympäristöongelmista.

On alueita, missä aggressiivinen vieraslaji on vallannut nopeasti paikkansa uudessa ekosysteemissä syrjäyttäen sen alkuperäislajit lähes sukupuuton partaalle. Tämän seurauksena myös ihmisille on aiheutunut monimuotoisia sosioekonomisia ongelmia.

Ongelma pahentunut monilla alueilla

1980-luvulta alkanut voimakas maailmankaupan vapautuminen on lisännyt kuljetustarpeita entisestään. Sen seurauksena myös vieraslajiongelma on monilla alueilla pahentunut merkittävästi. Vieraslajit voivat periaatteessa olla mitä tahansa kasvi- tai eliölajeja, sieniä tai taudinaiheuttajia. Tämän vuoksi patenttiratkaisua vieraslajiongelmaan on vaikeata löytää.

Vieraslajit matkaavat muun muassa laivojen painolastivesien mukana. 1960-1980-lukujen aikana alusten koon ja kantavuuden kasvaessa myös niiden levittämien vieraslajien määrä lisääntyi nopeasti. Erityisesti tankkereissa ja konttialuksissa painolastivesien määrä on suuri. Lisäksi ne matkaavat usein pitkiä matkoja maanosasta toiseen, jolloin ne tarjoavat erinomaisen väylän vieraslajien leviämiselle.

Myös laivojen pohjien kasvustot pulmana

Vieraslajien leviämiseen liittyvät riskit on tiedostettu. Monien alueiden laivaliikenteelle onkin määrätty säännöt painolastivesien käsittelyyn tai laskemiseen mereen. Näistä tärkein on maailmanlaajuisesti voimassa oleva painolastivesiyleissopimus, joka astui voimaan tämän vuoden syyskuussa. Sopimus täsmentää painolastivesien käsittelyvaatimuksia. Näiden toimenpiteiden ansiosta vieraslajien leviämistä kyetään estämään entistä tehokkaammin.

 MerirokkoPainolastivedet ovat kuitenkin vain yksi reitti vieraslajien leviämiselle. Laivojen pohjien likaantuminen levistä, kasvustosta ja muista eliöistä muodostaa toisen kulkureitin biologisen aineksen kulkeutumiselle satamasta ja merialueilta toiseen. Tämä ei ole painolastivesiin verrattuna läheskään yhtä hyvin tutkittu ja tunnettu vieraslajien leviämistapa.

Myös huviveneet levittävät vieraslajeja, sillä ne ovat vedessä usein pitkiä aikoja (jolloin pohjaan kiinnittyneet levät ja muut eliöt voivat kasvaa rauhassa). Sen jälkeen niillä saatetaan lähteä pidemmällekin matkalle. Lisäksi veneitä siirrellään myös trailerikuljetuksin alueelta toiselle.

Vaikuttaa myös polttoainetalouteen

Laivojen pohjiin kiinnittynyt kasvusto lisää merkittävästi myös aluksen kulkuvastusta. Kasvustojen määriin vaikuttavat muun muassa alustyyppien eroavaisuudet, pohjan rakennusmateriaali ja käytetyt pohjamaalit sekä tietysti alueellisten ekosysteemien erilaisuus. Joka tapauksessa erityisesti nopeissa aluksissa kymmenenkin prosentin lisäys kulkuvastuksiin tarkoittaa polttoaineenkulutuksen merkittävää kasvua. Tämän vuoksi alusten pohjien puhtaudesta huolehtiminen parantaa polttoainetaloutta ja tuovat siten suoria säästöjä varustamoille. Samalla se ehkäisee vieraslajien leviämistä merialueelta toiselle.

Itämeren vesi vaihtuu hitaasti, ja matalana merialueena se on herkkä ympäristöä kuormittaville tekijöille. Tämän vuoksi Itämerellä ympäristöongelmat ovatkin muuttuneet vakaviksi varsin nopeasti. Itämeren ekosysteemin suojelemiseksi alueen rantavaltiot ovat perustaneet Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission, eli Helsingin komission (HELCOM) vuonna 1980.

Komission tehtävänä on Itämeren suojelua koskevan Helsingin sopimuksen seuranta ja kehittäminen. Jäseniä ovat Itämeren alueen rantavaltiot (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä). Lisäksi myös Euroopan unioni on Helsingin sopimuksessa yksi sopijaosapuolista. Tämän järjestelyn ansiosta monet tarpeellisiksi katsotuista suojelutoimista on saatu toteutettua tehokkaasti. Esimerkiksi HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma Baltic Sea Action Plan (BSAP) toimii ohjenuorana kansallisille käytännön toimenpiteille.

COMPLETE on laaja yhteistyöhanke

COMPLETE-hankkeen tavoitteena on ehkäistä vieraslajien leviämistä Itämeren alueella. Kansainväliseen COMPLETE-hankkeeseen osallistuu Suomesta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun merenkulun TKI:n lisäksi myös Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto, Pidä saaristo siistinä ry ja Suomen ympäristökeskus. Lisäksi partnereita on Ruotsista, Saksasta, Puolasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Hanke on alkanut loppusyksystä 2017 ja se jatkuu vuoteen 2020 asti.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rooli COMPLETE-hankkeessa painottuu mittaustyöskentelyyn, sillä Kymilabs on sertifioitu päästömittauslaboratorio. Tässä hankkeessa mittauksia tehdään alusten ollessa normaalissa reittiliikenteessä ja tavoitteena on selvittää, miten alusten pohjien kasvuston runsastuminen vaikuttaa kulkuvastuksiin, polttoainekulutukseen ja päästöihin. Mittausten perusteella varustamot voivat optimoida alustensa pohjien pesuohjelmia, jolloin voidaan saavuttaa säästöjä niin polttoaineenkulutuksessa kuin myös ehkäistä vieraslajien leviämistä.