Kansainvälisyys merkitsee haastetta logistiikalle

Taantumasta huolimatta virkoamista on havaittavissa Suomen ulkomaankaupassa. Tarvitaan myös kansainvälisiä logistiikan TKI-hankkeita, joita on valmisteltu ahkerasti.

Olemme eläneet ulkomaankaupan murrosvaihetta jo tovin, mutta vieläkin valitettavasti heijastelevat vuonna 2008 alkaneen taantuman ja EU:n Venäjä-pakotteiden vaikutukset. Suomelle ulkomaankauppa on aina erittäin merkityksellistä, ja tämä on korostunut viime vuosina sekä talouden ylä- että alamäissä.

Saksaan, Ruotsiin, Venäjälle

Kokonaisvienti nelinkertaistui 1990-luvun alun laman lukemista vuoteen 2008 mennessä. Vuonna 2009 tavaroiden ja palvelujen vienti supistui viidesosalla. Vaikka toipumista on hitaasti tapahtunut, ovat lukemat edelleen selvästi vuoden 2008 tason alapuolella. Vuonna 2016 tuonnin ja viennin kokonaismäärä oli yhteensä 94,9 miljoonaa tonnia, ja liki 85 prosenttia kuljetuksista hoidettiin laivoilla. Viime vuonna Saksa oli tärkein vientimaamme 13,2 prosentin osuudellaan ja Ruotsi oli toisena 10,7 prosentin osuudella. Venäjän vienti väheni 6 prosentilla ja maan osuus koko tavaraviennistä oli viime vuonna vajaat 6 prosenttia.

Tämä tuo muutoksia logistiikkaan ja sitä kautta myös haasteita, etenkin kun otetaan huomioon Suomen maantieteellinen sijainti muuhun Eurooppaan nähden. Olemme erittäin riippuvaisia satamista ja toimivista laivaliikenneyhteyksistä niin kesällä kuin talvellakin. Tosin monenlaisia vaihtoehtoisia reittejäkin on suunniteltu Keski-Euroopasta Suomeen. Yksi vahva ehdokas on Rail Baltica -raideyhteys yhdistettynä Helsingin ja Tallinnan välisellä tunnelilla, mutta edelleen ongelmana ovat ainakin eri raideleveyksien yhteensovittaminen ja korkeat investointikustannukset.

Suomen saavutettavuusongelma on myös muiden logistiikkatoimijoiden tiedossa. Esimerkiksi laivaliikenteen lisäksi Suomen ja Saksan välillä tulisi olla toimivia, nopeita ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja ja reittejä.

Kansainväliset kontaktit tarpeen

Logistiikkaa ja sen tutkimusta on hankala tehdä vain alueellisesti, joten kansainväliset kontaktit ja verkostot ovat elinehto kansainvälisissä hankekonsortioissa. Verkostoituminen tulee siis tehdä paikan päällä alan seminaareissa tai tieteellisissä konferensseissa. Nämä ovat myös oivallisia paikkoja tuoda omaa osaamista ja tutkimusta esille. EU:n rahoitusinstrumentit ovat parhaita aihioita rakentaa suurempia hankekokonaisuuksia.

Kesän ja syksyn aikana valmisteltiin Horizon 2020 -rahoitusohjelmaan lähtenyttä OPTERM -hanketta, jossa kehitetään multimodaalisia matkustajaterminaaleja. Tässä hankkeessa Xamk on mukana niin logistiikan kuin luovien alojen tutkimusryhmän kanssa mm. palvelumuotoilun ja uusien rakennusmateriaalien osalta. Toinen tekeillä oleva hanke on Baltic Sea Region -rahoitusohjelmaan lähtevä NGRouteS, jossa sovitetaan yhteen eri maiden liikennemuotoja ja selvitetään niiden turvallisuutta viranomaisyhteistyönä.

Myös vihreät arvot ovat yhä tärkeämpiä logistiikan eri sidosryhmille. Energiansäästöllä säästetään myös euroja. Toki muutkin kuin eurot ratkaisevat yritysten kiinnostuksen lähteä mukaan hankkeisiin. Green Corridor -hankeideassa yritetään luoda vähäpäästöinen kokonaisvaltainen kuljetusketju Suomesta Keski-Eurooppaan, ja valmistelut ovat molemmissa päissä meneillään.