Ammatillista oppimista voimavaroja yhdistämällä

Kymenlaakson alueella kehitetään kahden eriasteisen oppilaitoksen yhteiskäytön mahdollisuuksia energia-alan koulutuksessa.

Ammatillinen koulutus on tällä hetkellä murrosvaiheessa. Koulutuksia muokataan vastaamaan enemmän työelämän tarpeita, mikä aiheuttaa haasteita oppilaitoksien opetusmenetelmissä. Uudenlaiset opetusmenetelmät tukevat tässä murroksessa selviytymistä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) on ollut mukana Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) hallinnoimassa TKI-energiakeskittymä-hankkeessa. Tuloksena on syntynyt uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia opetusmenetelmässä ja oppimistavoissa.

Taitoa ja tietoa – kädet ja aivot yhdessä

Työelämän vaatimuksien näkökulmasta tarkasteltuna opetus ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun välillä on hyvin samanlaista. Oppilaitokset tuottavat osaajia työelämään. Opetuksen näkökulmasta erot ovat kuitenkin suuret.

Ammattiopiston opetusmenetelmät pohjautuvat hyvin paljon käytännön tekemiseen, jolloin taustateorian opettamiseen jää vain vähän aikaa. Ammattikorkeakoulussa tilanne on yleensä päinvastainen. Teoriapohjaa käsitellään laajasti kaikissa opintojaksoissa, mutta käytännön tekeminen, kuten laboratoriotyöskentely, on vähäistä. Menetelmä ”kädet ja aivot yhdessä” tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa ammattikorkeakoulun opiskelija johtaa tai suunnittelee ammattiopiston opiskelijoiden työskentelyä. Tämä vastaa työelämän käytännön tilanteita työnjohdon ja alaisten välillä.

”Olen seurannut oppimisympäristöjen muutosta koko urani ajan. Uudenlaiset opetusmenetelmät vahvistavat oppilaitoksia ja lisäävät kilpailukykyä ammatillisen opetuksen koulutusverkostossa”, toteaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rakennus- ja energiatekniikan koulutusyksikön johtaja Arja Sinkko.

Etäyhteys uudenlaisen oppimisen tukena

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan koulutuksessa on otettu käyttöön TKI-energiakeskittymä-hankkeessa luodut etäyhteydet Kouvolan seudun ammattiopiston perustamaan BioSampo-oppimisympäristön laitteistoihin.

Etäyhteyden käyttäjäoikeuksia on kaksi eri tasoa: muokkaus- ja katseluoikeus. Opettaja pystyy muokkausoikeuksilla käyttämään laitteistoa ja muuttamaan asetusarvoja. Opiskelijat seuraavat laitteiston toimintaa katseluoikeuksin. Etäyhteyksiä hyödynnetään luokkaopetuksen lisäksi opiskelijoiden harjoitustehtävissä.

Ammattikorkeakoulussa on työn alla täysin verkkototeutukseen pohjautuva opintojakso, joka liittyy aurinkosähköön. Siinä hyödynnetään etäyhteyksiä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan lehtori Jyri Mulari tulee ottamaan etäyhteyden BioSammon biokaasulaitoksen osalta mukaan opetukseen lukuvuodella 2017–2018.

”Etäyhteys mahdollistaa prosessien pitkäaikaisseurannan sekä -käytön tehokkaammin aikaa säästäen, etenkin isojen ryhmien kanssa”, kommentoi Jyri Mulari. Hän on odottanut maantieteellisesti toisiaan lähellä olevien eriasteisten oppilaitosten yhteistyötä ja nyt yhteistyön käynnistyessä voidaan positiivisin kokemuksin jatkaa kehittämistä.

Pedagogiset hyödyt ja haasteet

Oppilaitosten välisessä yhteistyössä saatiin positiivisia kokemuksia. Eri painotuksista käytännön ja teorian välillä hyötyvät sekä opiskelijat että opetushenkilökunta. Toisaalta tämä voi muodostua myös haasteeksi, koska opiskelijoille tulisi antaa heidän oman tasonsa mukaista opetusta. Työelämän näkökulmasta yhteistyö oppilaitosten välillä on hyödyllistä, koska työpaikoissa työntekijöillä ovat erilaiset pohjakoulutustasot.

Tavoitteena yhteistyössä toteutetulle opetukselle on, että opiskelijat oppivat ja toimivat oppimistilanteessa tiiviissä yhteistyössä eri asteen opiskelijoiden kanssa. Jos saavutetaan tilanne, jossa ammattiopiston opiskelija on laitteen käyttäjänä ja ammattikorkeakoulun opiskelija mittaajana ja raportoijana, muodostuu selkeä tehtävien rajapinta ”kädet ja aivot”. Opettajat saavat yhteistoteutuksena toteutetuista opintojaksoista hyviä verkostoja ja tiedon sekä osaamisen vaihtoa.

BioSammossa on hankkeen aikana kokeiltu kahden eriasteisen opiskelijan yhteistyötä työharjoittelussa. Toteutus on hakenut muotoaan, ja kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä tulokseen. ”BioSampo-oppimisympäristö on ainutlaatuinen mahdollisuus olla työnjohtotehtävässä harjoittelussa”, tähdentää BioSammon laitosvastaava Juha Solio.