Naiset teknologian kesyttäjinä

Digitaaliset teknologiat muuttavat liiketoimintaa ja ne avaavat naisyrittäjille uudenlaisia mahdollisuuksia päästä maailmanlaajuisiin arvoverkostoihin. Naisilla on kuitenkin digitaalisten teknologioiden käytössä usein enemmän haasteita kuin miehillä, koska he ovat miehiä harvemmin opiskelleet tai harrastaneet teknologiaa.

Naisten ja miesten erilaisista opintopoluista ja uravalinnoista on viime aikoina keskustelu vilkkaasti (mm. HS 9.9.2018). Suomessa sukupuolen mukainen eriytyminen ns. naisten ja miesten koulutusaloille ja ammatteihin on jopa kansainvälisesti ajatellen jyrkkää. Teknologia-aloilla ja ‑yrittäjinä naisia on huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Samoin naisia on edelleen vähemmän organisaatioiden johtotehtävissä.

Naisten yrittäjyys yleistyy

Naisten yrittäjyys on lisääntymässä. Usein yrittäjyys on naiselle keino sovittaa perhe- ja työelämä yhteen ja samalla välttää lasikatto-ongelmia. Digitalisaatio, erityisesti sosiaalinen media ja sen lisääntyvä merkitys liike-elämässä voi olla omiaan helpottamaan naisten työ- ja perhe-elämän sujuvuuden hallintaa. Tässä voi kuitenkin olla myös vaaroja: jos naiset eivät kykene vetämään omia rajojaan, voi tasapainon ylläpitäminen osoittautua hankalaksi.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksen DigiJoko-hankkeen yhteydessä haastattelimme 18 naisyrittäjää, ‑päällikköä tai ‑johtajaa, jotka osallistuivat Womanager-johtamisvalmennukseen. Tavoitteenamme oli selvittää, mitä he ajattelevat digitaalisuudesta, miten he käyttävät työssään digiteknologioita ja mitä haasteita he ovat sen käytössä kohdanneet.

Monet, varsinkin jo pitempään työelämässä olleet naiset korostivat, että digitaalisuus oli ollut suurin muutos heidän työurallaan. Useimmilla oli kuitenkin varsin positiivinen suhde digitaalisuuteen. He pitivät digitaalisia taitoja keskeisenä työelämän osaamisalueena ja katsoivat, että digitaitojen hallitseminen oli tuottanut heille mahdollisuuksia edetä urallaan. Juuri kukaan heistä ei ollut opiskellut digiteknologioita opinnoissaan, vaan he olivat oppineet näitä taitoja työssään tekemällä, itseoppien.

Digiteknologioiden käytössä oli valmennukseen osallistuvien naisten välillä suuria eroja: joillakin heistä oli verkkokauppa tai he käyttivät muutoin eri kanavia ja välineitä sujuvasti sekä työssä että vapaa-ajalla. Toiset taas vasta opettelivat käyttöä. Useilla naisilla oli erityisesti haasteita pitää erillään sosiaalisen median käyttö työ- ja vapaa-ajan tarkoituksiin.

Digi kesyyntyy omiin tarkoituksiin

Valmennukseen osallistui joukko naisia, jotka olivat tottuneet kehittämään itseään työssään. He olivat myös edenneet hyvin urallaan olemalla avoimia uusille mahdollisuuksille pelkäämättä haasteita.

Teknologisten innovaatioiden on usein katsottu leviävän kohtuullisen suoraviivaisesti siten, että edelläkävijät ottavat teknologian käyttöönsä ensin ja valtavirta myöhemmin. Toisaalta nykyään tieteellisessä keskustelussa korostetaan usein käsitteiden riippuvuutta konteksteista ja niitä muokkaavista yhteisöistä. Myös teknologian domestikaatio- eli kesyttämisteoria perustuu tähän ajatukseen teknologian ja kontekstien välisestä yhteydestä. Teoria kuvaa niitä prosesseja, joilla käyttäjät kesyttävät innovaatiot, erityisesti uuden teknologian omiin tarkoituksiinsa sopiviksi.

Haastattelujemme pohjalta voimme todeta, että digitaidot ja -työkalut – silloin kun ne on oikein kesytetty ja kun ne yhdistetään itsensä johtamisen taitoihin – voivat edistää naisten yritystoimintaa, lisätä naisten työhyvinvointia sekä heidän mahdollisuuksiaan edetä urallaan.

Naiset voivat digitaalisuuden kautta päästä parempaan työelämän tasa-arvoon. He kuitenkin kaipaavat myös roolimalleja eli esimerkkejä naisista, jotka ovat onnistuneet etenemään urallaan.

Artikkeli perustuu kirjoittajien Savonlinnassa kansainvälisessä CAMOT-konferenssissa (19.-20.9.) esittämään konferenssipaperiin ”Women managers and entrepreneurs and digitalization – on the verge of new era or nervous breakdown?”