Omaishoitajan elämä – selviytymiskamppailua vai sujuvaa arkea?

Mikä eteen silloin, kun ei enää pärjää kotona ilman apua? Elämä omassa tutussa kodissa on tärkeää silloinkin, kun terveys horjuu. Omaishoidon avulla päivittäisissä toiminnoissaan apua tarvitseva voi asua turvallisesti kotona omannäköisessä arjessa. Omaishoito myös tuo kunnille merkittäviä säästöjä, koska se lykkää kalliin laitosasumisen tarvetta.

Omainen tai muu läheinen voi ryhtyä jatkuvaa apua tarvitsevan omaishoitajaksi. Omaisen hoito koetaan usein tärkeäksi ja tyydytystä tuottavaksi. Elämässä on kuitenkin oltava myös muita asioita, joista saa voimia ja vastapainoa vaativaan ja sitovaan arkeen. Jotta omaishoitaja jaksaisi, hän tarvitsee juuri hänelle sopivaa tukea.

Oikein kohdennettu tuki ratkaisee omaishoidon jatkuvuuden

Jokaisen omaishoitoperheen arki on omannäköistä – myös arjen voimavarat ja tuen tarpeet vaihtelevat. Samat palvelut eivät ole tarpeellisia kaikille. Tarpeet ovat muuttuvia. Esimerkiksi hoitajan tai hoidettavan terveydentila saattaa heiketä tai ympäröivä tukiverkko muuttua.

Omaishoitajan omat näkemykset ovat tuen tarpeen selvittelyn pohjana

Omaishoitaja itse on paras henkilö tuomaan esille omat voimavaransa ja haasteensa arjessa. Tässä hyvänä apuna ovat OSSI-hankkeessa Xamkin, Diakin, OSSI-keskuksen ja Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen kanssa yhteistyössä pilotoidut omaishoitajan elämänlaatumittarit.

Elämänlaatumittarit ovat kyselylomakkeita, jotka omaishoitaja itse täyttää. Niiden avulla päästään tarkastelemaan omaishoitajan haasteita ja voimavaroja hänen omasta näkökulmastaan. Kun samoja mittareita käytetään myöhemmin uudelleen, nähdään mahdolliset muutokset omaishoitajan hyvinvoinnissa.

Oma tavoite ohjaa asiakaslähtöisen hyvinvointisuunnitelman laatimista

Omaishoitajan omat tavoitteet ovat hyvä lähtökohta palvelutarpeen määrittelyssä ja hyvinvointisuunnitelman laatimisessa. Tavoitteet voivat olla asioita, joihin omaishoitaja toivoo ratkaisua ja muutosta. Ne voivat myös olla hänelle tärkeitä voimavarojen lähteitä, joiden säilymisen hän haluaa varmistaa.

Hyvät tavoitteet ovat käytännönläheisiä ja omaan arkeen liittyviä: ”Käyn kirpputorilla vapaapäivänä”, ”Pyydän lapsiani tai naapuriani puolisoni seuraksi, jotta pääsen itse ulkoilemaan puoleksi tunniksi päivittäin”, ”Muistan pitää yhteyttä ystäviini säännöllisesti”.

Aina tavoitteiden toteutumiseen ei edes tarvita palveluja. Tavoitteen miettiminen saattaa havahduttaa omaishoitajan toteuttamaan toiveitaan, pyytämään apua läheisiltään tai järjestämään arkea eri tavoin. Tavoite toimii myös palvelujen ja tuen suunnittelussa sekä vaikutusten arvioinnissa. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan sovitun ajan kuluttua ja nähdään, onko palvelukokonaisuus ollut sopiva.