Yhteiset lounaat tuovat eloa haja-asutusalueille

Keskiviikkona puolen päivän aikaan Kahvila-Ravintola Sirpukassa käy iloinen puheensorina, kun anttolalaiset seniorit kokoontuvat kimpassa syömään ja vaihtamaan kuulumisia. Alkamassa on jokaviikkoinen ikääntyvien yhteisöllinen lounastapahtuma, johon osallistuu säännöllisesti noin 15 ihmistä.

Anttola on yksi esimerkki eteläsavolaisesta pikkukylästä, jossa palveluita ollaan viime vuosina lopetettu yksi toisensa jälkeen. Etelä-Savossa palvelut keskittyvät yhä enenevässä määrin suuriin kaupunkikeskuksiin. Kuitenkin haja-asutusalueilla asuu neljännes maakunnan väestöstä. Ainakin vielä.

Jotta syrjäisemmät alueet ja ns. maaseutukunnat saataisiin pysymään elinvoimaisina, tulee niissä säilyttää tietyt peruspalvelut, mahdollisuus virike- ja harrastustoimintaan ja myös joitain erikoispalveluja. Yhtenä tärkeänä palveluntuottajaryhmänä ovat yksinyrittäjät ja muut pienyrittäjät. Heidän ansionsa ja yritysten pystyssä pysymisensä mahdollisuudet ovat kiinni asiakkaiden riittävyydestä ja ostovoimasta. Tästä syystä yrittäjien kannalta olennaista on, että alueen asukkaat käyttävät mahdollisimman paljon oman kylän palvelutarjontaa.

Senioreissa on ostovoimaa

Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta. Viime vuoden lopussa asukkaista 29 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Ennusteiden mukaan vuonna 2020 luku kohoaa 31 prosenttiin ja vuonna 2040 jo 36 prosenttiin kokonaisväestöstä. Jo nyt useimmissa Etelä-Savon ns. maaseutukunnissa 65 vuotta täyttäneiden osuus on reilusti yli 30 prosenttia, Puumalassa huimat 40 prosenttia.

Palvelutuottajien tulisikin nähdä lapsiperheiden lisäksi myös seniori-ikäiset potentiaalisena ostovoimana ja kehityskohteina suunnitellessaan yritystensä tuotetarjontaa. Nykyiset ja ennusteiden mukaan etenkin tulevat eläkeläiset haluavat satsata omaan hyvinvointiinsa ja ovat valmiita ostamaan palveluita sen sijaan, että tekisivät kaiken itse.

Haja-asutusalueilta löytyy onneksi vielä ruokapalvelutuottajia. Tämä on tärkeää, koska ruoka on paitsi elintärkeää jokaiselle, parhaimmillaan myös yhteisöllisyyttä lisäävä tekijä.

Yksinelävien vanhusten määrä lisääntyy ja ikääntyessä yksinäisyyden tunne voi kasvaa. Ikätoverien määrä vähenee, perhe elää ruuhkavuosia, fyysinen toimintakyky heikkenee. Yksinäisyys voi aiheuttaa arvottomuuden ja riittämättömyyden tunteita sekä alakuloa ja masennusta. Ruoka ei välttämättä maistu, ja tästä voi seurata yleiskunnon ja toimintakyvyn laskua.

Yhdessä Essoten kanssa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Kimpassa syömään – ikääntyvien yhteisöllinen ruokailu -hankkeessa on tänä vuonna aloitettu yhteisölliset ruokailukokeilut seniori-ikäisille eteläsavolaisille. Kumppanina on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote. Tavoitteena on saada aikaan pysyvä toimintamalli palveluverkostolle, jossa toimivat yhteistyössä ruoka-, kyyditys- ja ohjelmapalvelutuottajat sekä mahdolliset vapaaehtoisjärjestöt ja yhdistykset. Tarkoitus on saada seniorit kotoa liikkeelle, kimpassa syömään ja touhuamaan.

Tähän mennessä säännölliset, seniorien omien toiveiden mukaan aikataulutetut kimppalounaat on aloitettu neljällä paikkakunnalla: Anttolassa, Ristiinassa, Kangasniemellä ja Hirvensalmella. Osassa lounaista on mukana järjestettyä ohjelmaa, toisissa seniorit ovat olleet tyytyväisiä keskenään seurusteluun ja kuulumisten vaihtoon hyvän ruuan äärellä. Lounaat ovat avoimia kaikille senioreille, riippumatta siitä, onko asiakkaalla esimerkiksi ateriapalveluseteliä tai kuuluuko asiakas johonkin järjestöön.

Osallistujat ovat kokeneet lounaat tarpeellisina ja jatkoa toivotaan. Eräs rouva totesi, että ”onpa hienoa, kun kerrankin vanhuksia arvostetaan”.

Yrittäjällä hyviä kokemuksia

Kahvila-Ravintola Sirpukan omistajan Sirpa Putkosen mukaan Kimpassa syömään -lounaat ovat tuoneet piristystä keskiviikkopäiviin ja yrittäjä kokee hankkeen erittäin positiivisena. Yhteisöllisiä lounaita aiotaan Sirpukassa jatkaa hankkeen päättymisen jälkeenkin. Putkonen ja kahvilatyöntekijä Jenni Kolehmainen peräänkuuluttavat tässä senioreiden omaa aktiivisuutta.

– Ruokaa kyllä laitetaan, kunhan seniorit vain tulevat paikalle.

Putkonen suosittelee muitakin haja-asutusalueiden ruokapaikkoja kokeilemaan kimppalounaiden järjestämistä.

Essoten ateriasetelipalvelutuottajaksi ryhtyminen on lisännyt yrittäjän ja työntekijöiden työtunteja Sirpukassa sekä tuonut uusia asiakkaita. Suurin osa ateriapalveluseteliin oikeutetuista asiakkaista on sen verran huonokuntoisia, että heille ateriat toimitetaan kotiin. Sirpukka toimittaa aterioita kolmena päivänä viikossa, maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Näille päiville on täytynyt palkata ympärivuotisesti yksi työntekijä lisää ruokakuljetuksiin.

– Lisääntyneet paperityöt ja ateriasuunnittelu vievät yllättävän paljon aikaa, Putkonen toteaa. Vasta pidemmällä aikavälillä selviää, onko kotiin kuljetettavien aterioiden tekeminen taloudellisesti kannattavaa. Asiakkaita on enemmän, mutta myös työvoima- ja kuljetuskulut ovat kasvaneet.

Syrjäseuduille tarvittaisiin lisää Essoten ateriapalvelutuottajia. Näin saataisiin lisättyä seniorien valinnanvapautta ja palveluyritysten hengissä pysymisen mahdollisuuksia. Ateriapalvelutuottajaksi voi hakeutua Essoten taloudelliset ja toiminnalliset kriteerit täyttävä yritys tai yhteisö.

Jo nyt voidaan sanoa, että Essoten tämän vuoden aikana toteutettavalla ateriapalvelu-uudistuksella ja Kimpassa syömään -lounailla on ollut pieni piristävä vaikutus syrjäkylien elinkeinoelämälle. Toivottavasti malli laajenee jatkossa ympäri Etelä-Savoa ja laajemmaltikin.