Yrittäjyyteen saa oppia muuallakin kuin koulussa

Viime vuosikymmenien koulutuspoliittisessa keskustelussa on tunnistettu koulutuksen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen tärkeys. Nuoret oppivat vapaa-ajalla ja harrastuksissa paljon erilaista tietoa, taitoa ja osaamista, mikä on tarpeen tunnistaa ja tehdä näkyväksi. Myös koulutuksen ulkopuolella tapahtuva oppiminen voi olla tärkeä ponnahduslauta yrittäjyyteen.

Vuoden 2017 nuorisobarometrin mukaan nuoret arvioivat oppineensa koulutuksen ulkopuolella monia asioita selkeästi enemmän kuin koulutuksen sisällä. Tällaisia koulutuksen ulkopuolella opittuja taitoja ovat muun muassa sosiaaliset taidot, suvaitsevaisuus, päätöksentekokyky ja kriittinen ajattelu.

Erityisesti nuoret aikuiset kokevat oppineensa vapaa-ajan, harrastusten ja työnteon parissa vaikuttamista, ympäristötietoisuutta, kansainvälisyyttä, taloustietoja ja kykyä tavoitteelliseen työskentelyyn. (Nuorisobarometri 2017.) Koulutuksen ulkopuoliseen oppimiseen liittyy valtava osaamispotentiaali, joka tulisi huomioida myös nuorten yrittäjyyteen kannustamisessa.

Harrastuksesta yritystoiminnaksi

Nuorilla on erilaisia kiinnostuksen ja intohimon kohteita, kuten manga, digitaalinen pelaaminen, pianonsoitto tai podcastien tekeminen. Digitaalisen median ja teknologian myötä nuorten on myös helppo löytää muita samoista asioista kiinnostuneita nuoria esimerkiksi internetin verkkoyhteisöistä. Näissä yhteisöissä omaa osaamista kehitetään yhdessä muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa osaamista jakaen ja yhdessä oppien.

Moni on myös tehnyt omasta harrastuksesta tai intohimon kohteestaan yrityksen yksin tai yhdessä muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Esimerkiksi mikkeliläinen Mika Marttinen aloitti flipperin pelaamisen nuorena harrastajana, mitä seurasi keräilyharrastus ja nykyään myös pelikoneiden vuokraamiseen ja huoltamiseen liittyvä yritystoiminta.

Vaikka tarinat oman harrastuksen muuttamisesta yritykseksi eivät suinkaan ole harvinaisia, tarvitsevat monet nuoret tukea yrittäjäksi ryhtymisessä sekä yrittäjyyteen liittyvien mahdollisuuksien tunnistamisessa. Koulutuksen sisällä tapahtuvan yrittäjyyskasvatuksen lisäksi tarvitaan myös koulutuksen ulkopuolisia toimia, jotka rohkaisevat nuoria yrittäjyyteen.

Digitaalisella osaamismerkillä osaaminen näkyväksi

Koulutusjärjestelmän sisällä tapahtuva oppiminen osoitetaan yleensä todistuksella, mutta koulutuksen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen näkyväksi tekemiseen ei tällaista systemaattista tapaa ole. Yksi tapa koulutuksen ulkopuolella kertyneen osaamisen, tietojen ja taitojen sekä saavutusten jakamiseen on digitaalinen osaamismerkki.

Digitaalinen osaamismerkki koostuu kuvasta ja osaamismerkin perustiedoista, jotka ovat merkin kuvaus, saamiskriteerit ja myöntäjän tiedot. Osaamismerkki voi myös sisältää todisteita osaamisesta, minkä myötä voidaan tarkastella, millä osaamisella tai näytöillä merkin saaja on sen ansainnut. Osaamismerkin avulla voi osoittaa itselle ja muille, millaista osaamista oman intohimon parissa työskentely on kerryttänyt. Toisaalta osaamismerkki voi antaa myös eväitä oman yritysidean ja -tarinan rakentamiseksi.

Suomessa monet kansalaisjärjestöt ja yrittäjyysyhdistykset ovat ottaneet käyttöön digitaaliset osaamismerkit, joiden avulla järjestö- ja yhdistysharrastuksen parissa kertynyt osaaminen voidaan tehdä näkyväksi.

Tällä hetkellä osaamismerkkejä tarjoavat kuitenkin ainoastaan yksittäiset toimijat, joten kehittämistoimia koulutuksen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen tunnistamiseen ja näkyväksi tekemiseen tarvitaan kasvavassa määrin.  Tähän tarpeeseen Digillä duuniin! -hanke vastaa kehittämällä kansainvälisellä yhteistyöllä digitaalista karttapohjaista alustaa, joka tarjoaa kaikille nuorille mahdollisuuden löytää itseä kiinnostavia asioita ja kehittymään niissä siten, että nuori voi osoittaa osaamisensa myös osaamismerkeillä.

Lähteet:

Pekkarinen, E. & Myllyniemi, S. (toim.) Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017. Saatavissa: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Nuorisobarometri_2017_WEB.pdf