Potkua yrittäjyyden valmennukseen

Jo 160 nuorta on nauttinut Business Akatemian (BA) valmennuksesta. Valmennettavat ovat perustaneet oman yrityksen, tehneet töitä freelancerina ja laskutuspalvelun tai osuuskunnan kautta. Kaikille yrittäjyys ei ole ollut vielä ”se juttu”, vaan osa jatkaa opintojaan tai on työllistynyt. Mikä on toiminnan oppi opettajillemme ja alueellemme?

Olemme tunnistaneet neljä valmennettavaprofiilia: Kalle Kehittäjä on määrätietoinen ja oma-aloitteinen olemassa olevien yrittäjyyden kurssien kävijä. Hän osaa hyödyntää yritysneuvontapalveluja, mutta kaipaa vahvistusta ideoilleen ja täsmätietoa.

Pekka Päättämätön haluaa kovasti tuloksia muttei tahdo päästä toimintaan. Aloittaminen on vaikeaa. Ohjaus aikatauluttamiseen ja välitavoitteisiin on tarpeen.

Ulla Unelmoija on miettinyt omaa yritystä jo pidempään. Hyppy tuntemattomaan askarruttaa. Unelmien toteuttaminen vaatii lisää liiketoimintaosaamista ja verkostoja.

Oppilaitosten käytävillä ja kaduilla kulkee myös Aija Ajelehtija. Näennäisen piittaamattomana hänen potentiaalinsa hukkuu massaan. Mistä hänelle oikeanlainen virike?

Valmennettavaprofiilit auttavat yrittäjyyden opettajaa tai valmentajaa kohtamaan valmennuttavia ja räätälöimään valmennusta. Myös valmennettava voi tunnistaa itsensä näistä profiileista, ja profiileja voi hyödyntää yrittäjyysopintojen markkinoinnissa.

Valmentajan työkalut opettajille

Yrittäjyyden valmentaja tarvitsee oikeanlaisen asenteen. BA:ssa sovelletaan KKR-metodia kaikissa tilanteissa. KKR tulee sanoista kuuntele, kannusta ja rohkaise. Metodi on hyvin yksinkertainen mutta yllättävän vaikeasti toteutuva oppilaitoksen ja elämän kiihkeässä rytmissä. Olennaista on kohdata valmennettava yksilönä ja kunnioittaa valmennettavan omaa ideaa. Valmennettavan persoonallisuuden ja liikeidean samanaikainen kehittäminen onkin valmentajan haastava mutta mielenkiintoinen tehtävä.

BA-valmentajat ovat kehittäneet yrittäjyyden valmentajan käyttöön palvelumuotoilusta tutun tuplatimantti-toimintamallin. Siinä edetään yleisemmästä ongelmallisuudesta kohti tarkkaa ratkaisua. Tämä suunnittelun ja kokemukset syklisesti yhdistävä malli yhdessä business & design -työkalujen ja menetelmä- ja työpajamallien kanssa auttaa yrittäjyyden opettajaa.

Koordinoitua yrittäjyysvalmennusta

Kymenlaaksossa on edistetty yrittäjyyttä monin tavoin ja monen toimijan voimin. Tuloksia on saatu. Työllisyys on kehittynyt suotuisasti viime vuosina. On palkittuja hankkeita ja yrittäjyysilmapiirikin on parantanut.

Yrittäjyyden valmennus on kuitenkin melko hajanaista. Kouvola, Kotka ja Hamina hyötyisivät yrittäjyyden valmennuksen voimavarojen paremmasta koordinoinnista ainakin taloudellisesti. Koordinointi auttaisi myös yrittäjyyttä edistävien yhteisöllisten tilojen luomista ihmisten keskeisiin solmukohtiin. Kaksi yrittäjyyden valmentajaa sekä Pohjois- että Etelä-Kymenlaaksossa saisi ihmeitä aikaan.

Matalan kynnyksen yrittäjyysvalmennuksen ennen yritysneuvontapalveluja tulee olla avoin kaikille. Valmentajat tukevat myös oppilaitosten opettajien onnistumista yrittäjyyden valmentajina. BA:ssa kokeiltiin HUB Kouvolan yhteisöllistä työtilaa oppilaitosten yhteisenä solmukohtana. Tila inspiroi ja tiivisti valmennettavien ja valmentajien sekä oppilaitosten verkostoja yrityselämään.

Katse yrittäjyyden kasvuympäristöön

Vierailu Belgiaan ja Hollantiin osoitti, että yrittäjyyden edistäminen edellyttää toimivan ekosysteemin. Tarvitaan yhdistelmä erilaisia samaan suuntaa vieviä ratkaisuja paikallisiin olosuhteisiin sovellettuna. Kymenlaaksossa voidaan hyödyntää aktiivista kansainvälistä ammattikorkeakoulua (Haag), yrittäjyyskokeilut mahdollistavaa lainsäädäntöä (Belgia), yksityisiä sponsoreita ja mentoreita (Entrepreneurship School, Bryssel) sekä orgaanista startup-yhteisöä ja yhteisöllisiä tilaratkaisuja (Startup Village ja B. Building, Amsterdam).

Nyt on tärkeää, että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu kumppaneineen jatkaa yrittäjämäisen kulttuurinsa kehittämistä. Tulee vaikuttaa lainsäädäntöön, jotta yrittäjyyden ja työttömyysetuuksien yhteensovittaminen on kannustavaa. Yrittäjyyden valmennusyhteisöön täytyy houkutella lisää yrittäjiä, mentoreita ja sponsoreita. Opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöt kuten Patteri Entrepreneurship Society, SHIP Startup Festival sekä osuuskunnat ja kollektiivit oppilaitoksissa tarvitsevat vahvan tuen. Lisäksi tulee varmistaa yhteisöllisten tilaratkaisujen jatkuvuus.

Askelmerkit matalan kynnyksen yrittäjyysvalmennuksen tulevaisuuteen ovat on selvät. Mitä vielä odotamme?