Matkaketjut vauhdittavat kestävää työmatkaliikennettä

Työmatka on oiva tapa vaikuttaa ympäristöön. Töihin kävely, polkupyöräily tai joukkoliikenteen suosiminen oman auton käytön sijaan vähentävät merkittävästi omaa hiilijalanjälkeä.

Tilastokeskuksen tutkimuskyselyn (23.4.2018) mukaan joukkoliikenteen paremmat yhteydet lisäisivät kestävää työmatkaliikkumista. Kyselyssä huomattavaa oli myös uusien liikkumisen palveluiden lisääntymisen vaikutus työmatkustamisen muuttamisessa.

Melkein joka viides kyselyyn vastanneista autoilijoista piti todennäköisenä, että voisi luopua oman auton käytöstä, mikäli liikkumisen uudenlaiset palvelut lisääntyvät.

Mitä ovat uudet liikkumisen palvelut?

Puhuttaessa uusista liikkumisen palveluista viitataan matkaketjuun – matkustamisen muotoihin, jotka mahdollistavat liikkumisen helposti ilman omaa autoa. Kuten toimitusketju on tavaran liikkumisen logistiikkaa, on matkaketju ihmisten liikkumisen logistiikkaa. Matkaketju on saumaton yhdistelmä yhtä tai useampaa matkustusmuotoa, joilla matkustaja pääsee lähtöpisteestä määränpäähän – yhdellä lipulla.

Matkaketjut mahdollistaa kehittynyt teknologia. Matkaketjun innovaatio eivät ole matkustusvälineet, vaan keskenään yhteensopivat järjestelmät. Niiden ansiosta asiakkaan ei esimerkiksi tarvitse vaivautua selaamaan kaikkien palveluntarjoajien reittivuoroja ja hintoja, vaan lipun voi ostaa fiksusti moneen kulkuvälineeseen, yhdelle reitille, yhdellä kertaa.

Teknologia on mahdollistanut jo eri liikkumismuotojen erikseen käyttämisen sähköisesti ja lisännyt liikkumisen palveluita. Esimerkeiksi käyvät muun muassa yhteiskäytössä olevat kaupunkipyörät ja taksisovellukset, joiden molempien käyttäminen tapahtuu mobiilisti.

Matkaketjujen murros edistää kestävää liikkumista

Matkustamisen murros on saapumassa, mutta entä sitten? Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja työpaikkojen syntyminen alueellisesti epätasaista, töihin matkustetaan pitkiäkin matkoja. Työmatkustamista oman asuinkunnan ulkopuolelle kutsutaan pendelöinniksi. Suomalaisista noin joka kolmas eli yli 750 000 ihmistä käy töissä oman asuinkunnan ulkopuolella ja heistä yli 40 000 matkustaa töihin yli sadan kilometrin päähän (YLE, 28.3.2018).

Liikenneviraston (2016) henkilöliikennetutkimuksen mukaan kaikki yli 20 kilometrin työmatkat tehdään käyttäen joukkoliikennettä tai omaa autoa. Yli 100 kilometrin päähän autolla töihin matkustavien osuus on lähes 70%, loput 30% käyttävät joukkoliikennettä.

Tutkimusten tulokset yhteen liittäen ja suoraksi vetäen siis voidaan väittää, että 40 000:sta yli sata kilometriä pendelöivästä omaa autoa käyttää 28 000 henkilöä. Kun matkaketjut yleistyvät ja saadaan toimimaan luotettavasti, viidesosa tästä määrästä eli lähes 3000 henkilöä saadaan siirtymään kestävien liikkumismuotojen piiriin. Mikäli samaa logiikka uskallettaisiin käyttää koko pendelöijien määrään, puhuttaisiin jo sadasta tuhannen matkustajan kestävämmästä liikkumisesta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin vetämässä ja Kymenlaakson liiton rahoittamassa Kotka-Kouvola-yhteysvälin kehittäminen -hankkeessa parantunutta matkaketjua kokeillaan juna-taksi-yhdistelmällä. Siinä Kotka-Kouvola-välillä matkustavaa odottaa aamujunan määräasemalla taksi, joka vie töihin kohteeseen ja tuo iltapäivällä takaisin asemalle. Kokeilu on herättänyt kiinnostusta ja tavoitteena onkin, että parantunut matkaketju lisäisi junalla matkustamista oman auton käyttämisen sijaan.