Vapaus ja vastuu – sujuvuutta satamien kiskoille

Suomen raideliikenteessä on meneillään suuria muutoksia. Suomen sisäinen tavaraliikenne sekä Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne on vapautettu kilpailulle. Uusia yrittäjiä on tulossa käyttämään olemassa olevaa verkostoa.

Kymenlaakso on keskeisessä asemassa logistiikan keskittymisen suhteen. Kouvola on Suomen ainut TEN-T -ydinverkoston sisämaan terminaali (Kouvola RRT eli Rail Road Terminal) ja HaminaKotkan satama on yksi neljästä Suomen satamasta, jotka kuuluvat samaan verkostoon (Liikennevirasto, 2018).

Kouvolan ja Kiinan välillä on käynnistynyt säännöllinen rahtijunayhteys, jonka kasvu voi vaikuttaa myös sataman rahtivirtojen kasvuun ja raideliikenteen sekä yleisesti rahtiliikenteen lisääntymiseen HaminaKotkan satamassa.

Myös Kotkan biojalostamon mahdollinen toteutuminen lisäisi rahtiliikennettä sataman alueella ja sataman raide- sekä maantieliikenteen kasvu voi tuoda esille uusia pullonkauloja sataman liikennöintiin.

Tehokas kommunikointi ratkaisee

Yhtenä tunnistettuna ongelmana on yksityisraiteilla sekä yksityisraiteiden ja valtion rataverkon rajapinnassa tapahtuvan raideliikenteen sujuvuus monitoimijaympäristössä.

Konkreettisena esimerkkinä tästä on satamien ratapihoilla raideliikenteen priorisointi ja raidekapasiteetin käyttöön liittyvät käytännöt raiteistojen omistajien, haltijoiden sekä eri raideliikenteen toimijoiden kesken.

Lisäksi raideliikenteeseen liittyvän kommunikoinnin ja turvallisen liikkumisen yhteensovittaminen eri toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmien kautta voi muodostua haasteeksi liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle liikennemäärien sekä liikennettä harjoittavien toimijoiden määrän kasvaessa.

Pk-yritysten mahdollisuudet paranevat

Syyskuussa aloitetussa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa hankkeessa (Raideliikenteen sujuvuuden parantaminen satama-alueella) keskitytään HaminaKotkan sataman raideliikenteen kehittämiseen. Siinä otetaan huomioon myös rajapinnat valtion rataverkon kanssa.

Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan toimintamalli raideliikenteen yhteensovittamiselle ja kommunikoinnille eri toimijoiden kesken. Toimintamallin avulla satama-alueen liikenteen sujuvuus paranee ja raiteistojen käyttö selkeytyy, minkä ansiosta raiteiden kapasiteettia voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi. Toimintamallista on erityistä hyötyä pk-yrityksille, koska niillä usein on rajallisesti resursseja panostaa esimerkiksi toimintojen kehittämiseen.

Toimintamallista syntyvä hyöty mahdollistaa raiteistojen tehokkaamman käytön kautta kuljetettavien vaunumäärien kasvun turvallisesti ja vapauttaa resursseja yrityksen kasvuun sekä vientiin. Toimenpidemalli myös parantaa uusien yritysten markkinoille tulon mahdollisuuksia yhtenäisen toimintamallin ja toimintaympäristön sekä vastuiden selkeiden kuvausten kautta.

Lisäksi pyritään kehittämään valtion rataverkon ja sataman raiteiden rajapintojen välillä tapahtuvan raideliikenteen sujuvuutta sekä liikenteeseen liittyvää informaatiovirran hyödynnettävyyttä.

Tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä

Hanke edistää ensisijaisesti HaminaKotkan sataman raideliikenteen toimintaa ja tehokkuutta. Raideliikenteen määrän lisääntyessä mahdollisten pullonkaulojen ja liikenteen sujuvuuden esteiden tunnistaminen ja ehkäisy lisäävät vähähiilisen kuljetusmuodon kiinnostavuutta. Raideliikenne on Suomessa tuotetuilla energialähteillä vain vähän ympäristöä kuormittava kuljetusmuoto.

Hankkeen jälkeen toimintamallia ja pilotoituja käytäntöjä voidaan soveltaa myös muihin kohteisiin, kuten muihin satamiin ja sisämaan ratapihatoimintoihin (esimerkiksi Kouvolan ratapiha) ja sitä kautta auttaa raideliikenteen sujuvuutta monitoimijaympäristössä.

Lähteet:

Liikennevirasto, (2018), Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T, https://www.liikennevirasto.fi/liikennejarjestelma/ten-t, viitattu 18.9.2018.