Tuottaako älykäs erikoistuminen tulosta?

Älykästä erikoistumista koskeva tutkimus- ja innovaatiostrategia luotiin Kymenlaaksoon vuonna 2015. Alueen kärkialoiksi valittiin digitalisaatio, logistiikka ja biotalous. Strategian toimeenpanon ja toteutumisen arviointia tarvitaan.

Aluepolitiikan suunnittelua ja ohjausta tehdään Euroopan unionin alueella älykkään erikoistumisen avulla. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa resurssien strategista ohjaamista alueen tunnistettuihin vahvuuksiin, kilpailuetuihin ja huippuosaamisstrategioihin tukien niihin liittyvää tutkimusta ja innovointia. Älykkäästä erikoistumisesta käytetään käsitettä RIS3 (Research and Innovation Strategy for Smart Specialisation).

Strategia yhdessä työstäen

Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian 2016-2020 luominen toteutettiin useiden tahojen yhteistyönä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lisäksi strategiatyössä olivat mukana maakunnan eri organisaatioiden ja yritysten edustajia laajasti. Älykkään erikoistumisen pääaloiksi ja strategisiksi kärjiksi valittiin logistiikka, biotalous ja digitalisaatio. RIS3-toimeenpano organisoitui aloittaisiin ryhmiin, joissa on elinkeinoyhtiöiden, korkeakoulun ja yritysten edustajia.

Kehittämisen kärjet laaja-alaisia

Nyt ollaan jo hyvän matkaa RIS3 -strategian toimeenpanon vaiheessa ja voidaan kysyä, näkyvätkö resurssien strategisen allokoinnin hyödyt esimerkiksi kymenlaaksolaisen yrityksen arjessa. Osalla yrityksistä ehkä näkyvätkin.

Sisällöllisesti Kymenlaakson RIS3-kärkialat ovat laajoja. Logistiikka on alueen merkittävä kärkiala suuressa mittakaavassa, kun sitä tarkastellaan merenkulun ja rautatielogistiikan näkökulmista. Yksittäisen yrityksen logistiset tarpeet ja niiden ratkaisumahdollisuudet ovat myös olennaisia. Niin ikään digitalisaatio voidaan nähdä kaiken kattavana ilmiönä, joka koskettaa lähes kaikkia ja kaikkea.

Kymenlaaksossa biotalous on liittynyt vahvasti paperi- ja selluteollisuuteen, mutta temaattiselta sisällöltään se on huomattavasti laajempi. Suurta joukkoa ihmisiä koskettavat esimerkiksi asumiseen ja energiatehokkuuteen liittyvät kysymykset. Kolmen kärkialan leikkauskohdat ovat merkittävä innovaatioiden pelikenttä. Korkeakoulun TKI-toiminnan näkökulmasta katsottuna kehittämistyölle on hyvä löytää yhtymäkohdat RIS3-aloihin, sillä RIS3-strategia ohjaa rahoitusta.

Arviointia tarvitaan

Vähien tai vähenevien varojen hyvin suunniteltu allokointi ja resurssitehokas käyttö on järkevää. Kansalliset ja alueelliset viranomaiset koko Euroopassa ovat laatineet älykkään erikoistumisen strategioita yrittäjyyttä edistäen, jotta Euroopan rakenne- ja investointirahastoja voidaan käyttää entistä tehokkaammin ja lisätä yhteisvaikutusta EU:n, kansallisen tason ja alueellisen tason politiikan sekä julkisten ja yksityisten investointien välillä.

Keskeistä on kuitenkin se, tuottaako älykäs erikoistuminen tulosta ajan saatossa. Onnistutaanko Kymenlaaksossa uusien innovaatioalustojen ja avointen innovaatioiden luomisessa niin että alueen yritystoiminta kasvaa, kehittyy ja uusiutuu? Tämän numeerinen arviointi on olematonta (Kaivo-oja ym. 2017).

Nyt jo huomataan, että maailma ja Eurooppa ovat muuttuneet sitten RIS3-strategiatyön alun. Kymenlaakson älykkään erikoistumisen kärkialat ovat laajoja ja usean alan kattavia. Onko siis vaarana se, että ne kaikessa laajuudessaan eivät kykene ohjaamaan resursseja ja innovaatiotyön tukea kriittisille kasvun aloille?

Yritykset, myös pienet ja keskisuuret, onkin saatava mukaan vielä tehokkaammin mukaan Kymenlaakson TKI-ympäristön kehittämiseen, jotta toiminnan alueellinen vaikuttavuus varmistuu.

Lähteet:

Kaivo-oja, J., Vähäsantanen, S., Karppinen, A. & Haukioja, T. 2017. Smart specialization strategy and its operationalization in the regional policy: case Finland. Business, management & education 15(1), 28-41.

Kymenlaakson älykkään erikoistumisen RIS3-strategia 2016-2020. Kymenlaakson Liiton julkaisusarja B:138.