Savonlinnan ja metsän tarina

Hyvinvoinnin perusta on hyvinvoiva kansantalous. Metsäsektori puolestaan on edelleen maamme viennin keskeinen toimiala. Erityisen painava merkitys sillä on juuri Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen työllisyydelle.  Ammattikorkeakoulu antaa oman panoksensa metsästä lähtevän arvoketjun kasvattamisessa.

Puusta on moneksi. Biotalouden nopean nousun myötä esimerkiksi puupohjaiset muovia korvaavat tuotteet ovat lyömässä itseään läpi tuotekehityksen ja kuluttajien ympäristötietoisuuden ansiosta. Kaupasta on pian saatavissa yhtä hyvin puupohjaista liimaa kuin tekstiilejä. Puurakentaminen lisääntyy vauhdilla.

Samalla on pidettävä huolta metsien hyvästä kasvusta. Metsät ovat tehokkain hiilinielu, jota ilman maamme ilmastotavoitteita on vaikea saavuttaa. Metsän merkitys ihmisten kokonaishyvinvoinnille on kiistaton. Metsän ja luonnon suuntaan katsoo toiveikkaasti siksi myös matkailuelinkeino.

Käänne on ollut nopea. Vain kahdeksan vuotta sitten esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto päätti luopua puukuidun tutkimukseen erikoistuneesta Kuitulaboratoriosta Savonlinnassa, jolloin tutkimusyksikkö siirtyi ammattikorkeakoulun omistukseen. Metsien uudistamisen ja puunhankinnan ammattilaisten eli metsätalousinsinöörien koulutuksen siirtopäätös Pieksämäeltä Mikkelin kampukselle tehtiin samoihin aikoihin. Näin koulutus saatiin pelastetuksi opetusministeriön siihen kohdistaman lakkautusuhan alta.

Nykyhetken perspektiivistä katsoen molemmat siirrot ovat olleet viisaita. Kuitulaboratorioon on omistajavaihdoksen jälkeen investoitu uusiin rakennuksiin ja laitteistoihin yhteensä lähes 10 miljoonan euron edestä. Euroopan aluekehitysrahoituksella on tässä ollut ratkaiseva merkitys. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen volyymi on vastaavasti kolminkertaistunut ja tutkijoiden määrä tuplaantunut. Savonlinnaan on Kuitulaboratorion ansioista saatu myös biotuotetekniikan ja puurakentamisen insinöörikoulutukset.

Nyt jo voidaan puhua kansallisesti merkittävästä Biotuotetekniikan keskuksesta. Samalla kampuksella on tutkimusta, koulutusta ja alan yrityksiä. Hankeyhteistyö ammattikorkeakoulun sisällä Savonlinnan tutkimusyksikön, Mikkelin ympäristöalan ja Kouvolan Biosammon kanssa on tiivistä. Kokonaisuutta vahvistaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) puun kasvullisen lisäyksen tutkimukseen erikoistuneen yksikön tutkijoiden muutto samoihin tiloihin.

Ensi vuonna valmistuu toimijoiden yhteiseen käyttöön uusi laboratoriorakennus, samalla kun yhteistyö etenkin Aalto-yliopiston kanssa tiivistyy. Uusia mittavia suunnitelmia on jo työpöydällä, eli tarina jatkuu.

Case Savonlinna on esimerkki hyvin toimivasta kolmikantaisesta yhteistyöstä korkeakoulun, yritysten ja kaupungin välillä. Mutta mikä tärkeintä: alueella toimivat teolliset yritykset ovat arvioineet Kuitulaboratorion tutkimustoiminnan tuottaneen niille merkittävää kilpailuetua ja liikevaihdon kasvua.

Tarvitsemme tulevaisuudessa uusia ”kuitulaboratorioita”. Hyviä oraita on jo olemassa esimerkiksi kestävän hyvinvoinnin ja logistiikan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ympärillä.