Anne Gustafsson-Pesonen luottaa laaja-alaiseen yrittäjyyteen

Millainen merkitys yrittäjyydellä on Kaakkois-Suomen tulevaisuuden kannalta?

Yrittäjyys laaja-alaisesti tulkittuna on koko Kaakkois-Suomen alueen elinehto. Jokaisen ei tarvitse perustaa omaa yritystä, mutta jokaisen tulee ottaa vastuuta omasta tekemisestään, työstään, vapaa-ajastaan, elämästään. Tulee toimia yrittäjämäisesti, omaehtoisesti ja kokonaisvastuullisesti. Jos jokainen tarttuisi havaitsemiinsa mahdollisuuksiin ympäristössään, väitän, että esimerkiksi nuorten työttömyys, syrjäytyminen ja pahoinvointi vähenisivät. Jos laaja-alaiseen yrittäjyyteen kannustettaisiin ja mahdollistettaisiin kaikilla kouluasteilla jo esiopetuksesta ja kotikasvatuksesta alkaen aina akateemisiin jatko-opintoihin saakka, nuoremme ja opiskelijamme valmistuisivat yhteiskuntaan valmiimpina ottamaan vastuuta, riskejä ja tekemään rohkeita valintoja. Yrittäjämäisyys on valtava mahdollisuus, jota emme ole riittävästi hyödyntäneet.

Oman yrityksen perustaminen on vain yksi yrittäjyyden ilmentymä, johon meidän myös tulee tukea ja kannustaa, erityisesti mahdollistaa. Toisaalta ilman uusia elinvoimaisia yrityksiä tai elinvoimaisten yritysten jatkajia yrityskantamme kuihtuu, ja työpaikat vähenevät tai muuttavat pois. Ilman aivan uudenlaisia yrittäjyyden avauksia voimme sammuttaa valot.

Millaista tutkimusta ja kehittämistä yrittäjien keskuudessa nyt tarvitaan?

Jos puhutaan omaehtoisesta yrittäjyydestä, oman yrityksen perustamisesta ja sen liiketoiminnan pyörittämisestä, tulisi keskittyä yritysten elinvoimaisuuden tukemiseen. Kovin usein kuulee yrittäjän sanovan: ”myynti ei vedä, rahat eivät riitä, tuotanto tökkii, henkilöstö ei sitoudu, kansainvälistyminen ja kasvu pelottavat”. Näiden teemojen ympärille tutkimuksen ja kaikenlaisen sekä julkisella että yksityisellä rahalla tehtävän kehittämisen tulisi pureutua. Lisäksi aivan uudenlaisten avausten löytäminen toisaalta olemassa olevan, toisaalta uuden yrityskannan luomiseen on myös tärkeä tki-kohde. Globaalien markkinoiden vauhti on niin kiivas, etteivät perinteiset avaukset enää riitä. Toisaalta puhutaan myös pienuuden ja lähimarkkinoiden ihannoinnista. Esimerkiksi hälyttävät signaalit globaalien verkkokauppojen epäonnistumisista tai maailmalla tuotetun ruoan epäpuhtauksista ovat nostattaneet keskusteluun luotettavuuden, puhtauden ja ihmisen läheisyyden, tunnettuuden merkityksen. Myös nämä ”pienet =suuret” asiat ovat tärkeitä.

Yrittäjyyskasvatuksessa eli laaja-alaiseen yrittäjämäiseen asenteeseen liittyvässä tki-toiminnassa tulisi pystyä pureutumaan ihmisen, oppijan tai opettajan valmiuksien kehittämiseen. Suomalainen koulutus on murroksessa digitaalisuuden, globaalistumisen ja kiihtyvän tutkintorakenteiden muutoksen vuoksi. Yritykset tuovat esille, kuinka ne haluavat kouluista valmistuneista oikealla asenteella varustettuja osaajia. Osaajia ei välttämättä enää valmistu perinteisten opintopolkujen kautta, vaan tarvitaan enemmän yrittäjyyspedagogista otetta kaikkien asteiden opetukseen.

Mikä on yrittäjyydessä kaikkein tärkeintä, mikä on yrittäjyyden ydin?

Olen yrittäjyyden laaja-alaisen koulukunnan edustaja, vannon yrittäjämäisyyden, omaehtoisuuden, jatkuvan kehittymisen ja kehittämisen sekä vastuullisuuden nimeen oman yrityksen perustamisen ja yrityksen liiketoiminnan kehittämisen rinnalla. Tuo lienee kokonaisvaltainen ja laaja-alainen yrittäjyyden ydin. Voisiko yrittäjyyden ytimen kiteyttää: ”ei ole väärin epäonnistua, vaan jättää kokeilematta?”

Kuinka sinusta tuli yrittäjyyden kehittäjä?

Olen yrittäjäperheen kasvatti ja näin jatkuvan muutoksen ja epävarmuuden sekä ne pitkät päivät hyvin läheltä. Silti perhe välitti vahvasti tulevaisuuteen uskoa, kokeilemiseen kannustamista, omien rajojen rikkomista. Isäni vahva viesti oli: ”Ilman uhrauksia ei saavuta tavoittelemaansa.” Ilmeisesti nuo sanat, vahva tulevaisuuden usko ja pitkällä päivällä tuloksen tekeminen mahdollistivat minut yrittäjyyden kehittäjän tielle. Lukiossa ei valitettavasti tuolloin puhuttu muusta kuin kirjoituksista, mutta se antoi hyvän yleissivistyksen. Merkonomikoulutuksen suoritin silloisessa Jyväskylän kauppaoppilaitoksessa, jossa pääsin Partasen Timon oppiin eli olin mukana pilottivaiheen Tiimiakatemiassa. Tuon koulun aikana koin, että saan valmiuksia elämään, en tee tätä koulua vaan elämääni varten.

Yliopisto-opintoni olivat perinteiset, mutta halusin tehdä toisin. Valitsin ei niin perinteisiä sivuaineopintoja ja suoritin valtavan laajan tutkinnon noin 3,5 vuodessa. Graduni tein epätyypillisesti silloiseen aikaan nähden eli tein sen yrityksen tilaustutkimuksena. Lopullisen innostuksen yrittäjyyden kehittäjän polulleni antoi väitöskirjani ohjaaja professori Paula Kyrö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Hänen näkemyksensä ja tutkimuksensa laajoissa kansainvälisissä verkostoissa vahvistivat oman mutu-tuntumani oikeaksi. Tehtäväni on toimia yrittäjyyden laaja-alaisen näkemyksen mahdollistamistehtävässä jossain.