Erikoistumiskoulutus siivittää asiantuntijaa

Teknologian nopea kehitys ja työelämän murros synnyttävät paineita osaamisen kehittämiseksi. Kyvyt ja taidot on pidettävä työelämän vaatimusten tasolla koko pitkän työuran ajan.

Jatkuvan oppimisen tarve on tunnistettu erityisen merkittäväksi paitsi työntekijän itsensä, niin myös yhteiskunnan kannalta. Korkeakouluilla onkin kasvava rooli järjestää työssäkäyville erikoistumiskoulutusta ja muuta täydennyskoulutusta.

Asiantuntijatyötä tekevät suosivat yksilöllisiä ja joustavia koulutuksia. Erikoistumiskoulutukset kehitettiin muutama vuosi sitten ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyönä. Nimensä mukaisesti koulutuksessa syvennytään rajatun aihealueen ytimeen.

Digitaalisia juttuja verkkoympäristössä

Lumme Energian myyntipäällikkö Päivi Kousa työskentelee alalla, jossa kilpailu asiakkaista on kovaa. Palvelun ja asiakaskokemuksen kautta on kuitenkin mahdollisuus erottua. Yrityksen henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua erilaisia työtehtäviä tukevissa ja omaa osaamista kehittävissä asioissa.

Kousa itse suoritti Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä -erikoistumiskoulutuksen, jonka toteuttivat yhteistyössä Kaakkois-Suomen, Jyväskylän ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.

‒ Tuntui, että meillä oli tässä asiassa jonkinlainen aukko osaamisessa, eikä osaamista ole koskaan liikaa. En ollut yhtään suunnitellut, että lähden opiskelemaan. Minulla oli edellisistä opinnoista pitkä aika ja tuntui haastavalta jo ajatus opiskella digitaalisia juttuja verkkoympäristössä. Ensin piti ajaa itsensä sisään siihen verkossa opiskelun malliin, Kousa muistelee.

Verkko-opetus antaa vapauksia opiskelijan ajankäyttöön, mutta vuorovaikutusta muiden opiskelijoiden kanssa kaivataan.

‒ Osallistujat olivat eri puolilta maata, mutta lähellä asuvien kanssa tehtiin yhdessä ryhmätöitä. Kurssien lähipäivät tuovat sitten verkostoitumisen mahdollisuutta huomattavasti enemmän.

Erikoistumiskoulutuksen sisältö rakennetaan alan ajankohtaisista teemoista.

‒ Omaan työhön oli tosi paljon hyötyä. Varmistettiin, että teoriassa opiskeltu asia meni sinne käytäntöön, Kousa kiittää.

Erikoistumiskoulutus on ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista ja koulutus viritti innon myös jatko-opintoihin.

‒ Lopussa ajattelin, että tämä riitti. Nyt olen kuitenkin tekemässä jo yamk-tutkintoa, Kousa nauraa.

Valmistautunut luottaa kykyihinsä

Projektipäällikkö Anna Ollanketo oli aitiopaikalla suunnittelemassa ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoja.

‒ Asiantuntijan työssä ja johtotehtävissä eteen tulee jatkuvasti uusia haastavia tilanteita, jotka koettelevat omaa osaamista. Yksi keino kehittyä on kytkeä työn kylkeen opiskelua. Näin omaa osaamista voi vahvistaa ja valmistautua hallitsemaan muuttuvia tilanteita.

‒ Kun on valmistautunut, luottaa paremmin omiin kykyihinsä. Ja tällä on myös selvä vaikutus omaan jaksamiseen, Ollanketo summaa.

”Ne jotka kehittää, ne menestyy”

Heidi Lampisella on työssään liiketoiminnan kehittäjänä näköalapaikka pk-yritysten arkeen.

‒ Digitaalisuus on alueen yrityksille päivänpolttava asia. Ne, jotka kehittää, ne menestyy, muut tipahtaa kelkasta, Lampinen sanoo.

Hän suoritti erikoistumiskoulutuksen ja suosittelee sitä myös muille.

‒ Itse janoan tietoa tästä asiasta. Olen saanut laajennettua ajattelua ja uusia näkemyksiä. Ja materiaalia, jota en olisi muuten osannut etsiä. Laajemmassa koulutuksessa saa ihan erilaiset eväät kehittyä, Lampinen kuvailee.

Lampinen pohtii erilaisten oppimismenetelmien käyttöä ja vaikuttavuutta.

‒ Alkumetreillä tuskailin oppimisen suhteen. Minä tarvitsen myös lähipäiviä, hän kertoo.

Lähipäivät antavat ”luvan” keskittyä opiskeluun.

‒ Kun päivät ovat kalenterissa, niin keskityt, työstät sitä asiaa ja käytät ajan siihen oppimiseen.