Jakamistaloudesta tulovirtaa maatalousyrittäjille?

Mistä saisin veneen käyttööni Anttolassa? Entä onko Juvalla maatilaa, jossa voisi järjestää ruokailun ja ihastella kotieläimiä? Moni Etelä-Savon asukas, mökkiläinen ja matkailija pohtii miten saada satunnaiseen tarpeeseen palveluja. Jakamistalouden yleistyminen voisi olla yksi ratkaisu.

Jakamistalous on aiheena tuore ja melko vähän tutkittu. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin liiketalouden opiskelija Pia Kohvakka etsi opinnäytetyöhönsä aihetta, joka paitsi inspiroisi, myös tuottaisi hyödyllistä tietoa. Hän sai kipinän sveitsiläiseltä sivustolta, jossa maatilat tarjosivat ruokailupalveluja tilojensa aidoissa ympäristöissä.

Puutarha-alan yrittäjänä toimiva Kohvakka kiinnostui jakamistalouden mahdollisuuksista ja päätti tutkia jakamistalouden tilannetta eteläsavolaisissa maatalousyrityksissä. MTK Etelä-Savo ja toiminnanjohtaja Vesa Kallio oli luonteva keskustelukumppani ja työn toimeksiantaja.

Kohvakkaa kiinnosti alueen maatalousyrittäjien mielikuvat ja kokemukset jakamistaloudesta. Lisäksi hän halusi selvittää, paljonko alueelta löytyy potentiaalisia palveluntuottajia ja millaisia ominaisuuksia ja valmiuksia heillä on. Hän haastatteli yhdeksää maatalousyrittäjää ja teki kyselytutkimuksen, johon vastasi yhteensä 67 maatalousyrittäjää.

Digitaalinen alusta yhdistää jakajat ja tarvitsijat

Kohvakka määrittelee jakamistalouden keskeisiksi elementeiksi olemassa olevat resurssit ja digitaalisen alustan, joka on avoin ja yhdistää jakajat ja palvelun tarvitsijat.

– Jakamistalous on toimintaa, jossa vajaakäytöllä olevaa resurssia, kuten tuotetta, palvelua tai osaamista, jaetaan digitaalisen alustan välityksellä.

Jakajia voivat olla yksityishenkilöt tai yritykset ja se voi olla liiketoimintaa tai vertaistaloustoimintaa.

Miksi jakamistalous on mahdollisuus maatalousyritysten tulevaisuuden kannalta?

– Maatalousyrityksissä on sitoutuneena isoja pääomia ja resursseja ja myös vajaakäytöllä on paljon resursseja. On myös totuttu siihen, että tulovirrat voi tulla pienistä puroista. Jakamistalouden kautta voisi löytyä uusia tulovirtoja, uusia liiketoimintamalleja tai kokonaan uusia palvelumuotoja, joita maatalousyrittäjät pystyisivät tuottamaan, Kohvakka kuvailee.

Vesa Kallion mukaan Etelä-Savon erityispiirteitä ovat pientilavaltaisuus ja maantieteellisesti laaja alue. Maakunnan kokoon suhteutettuna peltoja on kuitenkin vähän ja myös ihmisiä on vähän.

– Yhteisten resurssien käyttö ei sinällään ole uutta, sitähän on tehty jo maamiesseurojen ajoista lähtien. Jakamistalous voi olla kasvava juttu. Kun saadaan riittävän suuri joukko toimijoita ja osataan yhdistää resurssien tarjoajat ja ne alustat, Kallio toteaa.

Taloudellinen hyöty kannustaa

– Jakamistalouden kautta saataisiin resursseille parempi hyötysuhde. Ja luottamushan siinä on keskeistä. Jos jakamisesta saadaan taloudellinen hyöty, niin se on varmaan vahvin kannuste, Kallio pohtii. Kohvakan tutkimuksessa taloudelliset ajurit nousivat esille.

– Taloudellinen hyöty tai sitten joku vastapalvelus, selkeästi mitattavissa oleva hyöty. Sosiaaliset hyödyt ja ympäristöhyödyt eivät vastauksissa nousseet niin vahvasti esille.

Yksi opinnäytetyön keskeisiä tuloksia oli se, että jakamistalous oli ilmiönä tuttu suurten toimijoiden kautta (esimerkiksi Airbnb), mutta omasta yrityksestä tai tilalta ei oikein tunnistettu jakamiseen sopivia resursseja. Asenteet jakamistaloutta kohtaan olivat kuitenkin pääosin plusmerkkiset.

– Ei ehkä tunnisteta mahdollisuuksia, kun se on niin uutta. Ja kyllähän maatalousyrittäjät tekevät ympäripyöreätä päivää, ja koettiin, ettei ole aikaa. Toisaalta sanottiin, että yleensä sitä aikaa löytyy siihen mitä halutaan tehdä, jos taloudellinen hyöty löytyy, Kohvakka toteaa.

Tieto lisäisi tarjontaa

Tutkimuksessa nousi myös esille, että yllättävän moni vastaaja koki jakamistalouden esteeksi sen, ettei tiedä miten voisi osallistua. Verkon kautta palveluja ostetaan ja lähdetään itse helpommin palvelujen käyttäjäksi kuin palvelun tarjoajaksi.

Tutkimuksen tulosten pohjalta jakamistalouden toimintamalleja pitäisi tuoda lähemmäs tavallisia ihmisiä. Johtopäätöksissään Pia Kohvakka päätyi ehdottamaan muun muassa työpajatoiminnan ja viestinnän kehittämistä. Vesa Kallio on samoilla linjoilla.

–Pitäisi kansantajuistaa tämä toimintamalli, että on tällainen digitaalinen alusta ja tämän kautta voi tavoittaa ihmisiä, jotka palvelua etsivät ja haluavat siitä maksaa, hän ehdottaa ja summaa lopuksi:

– Maatalous on aina ollut tulevaisuuden ala ja tulee olemaan. Se on tuote, jonka kysyntä on varmaa.