Liikuttava yhteistyö toimii hyvin Kymenlaaksossa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia tekevät yhteistyötä mahdollistaakseen nuorten urheilijoiden ammattikorkeakouluopintojen ja ammattimaisen harjoittelun yhdistämisen.

Naprapaattikoulutukselle urheiluakatemia on ollut tärkeä yhteistyökumppani jo vuosia. Kun Kotkan kaupunki vielä mahdollistaa yhteistyön uuden testaus- ja kuntoutusaseman kanssa, saadaan naprapaattikoulutukselle upeita mahdollisuuksia kehittää luotettavaa kokeellisen tutkimuksen tekemistä esimerkiksi opinnäytetöissä.

Naprapatian koulutusohjelma aloitti manuaalisen lääketieteen asiantuntijoiden koulutuksen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa vuonna 2001. Tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) ongelmien kliinisen diagnostiikan ja manuaalisen hoidon lisäksi liikuntafysiologialla ja urheilulääketieteellä on koulutuksessa merkittävä rooli. Aivan koulutuksen alkuajoista lähtien Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia on ollut yksi merkittävimmistä yhteistyökumppaneista.

Urheiluakatemian toiminnanjohtaja Jiri Auranen korostaa, että heille yhteistyö naprapatian koulutusohjelman kanssa merkitsee todella paljon.

− Se on iso etu urheiluakatemian urheilijoille, ja noteerattu myös muissa urheiluakatemioissa. Etenkin Remonttiryhmän toiminnalla on suuri merkitys, Auranen toteaa.

Remonttiryhmällä tarkoitetaan urheilijoita, jotka eivät loukkaantumisen vuoksi pysty olemaan mukana varsinaisessa lajiharjoittelussa. Naprapaattiopiskelijat hoitavat ohjatusti loukkaantuneen urheilijan kuntoutuksen sekä laativat korvaavan harjoitteluohjelman toipumisen ajaksi. He saavat samalla arvokasta käytännön kokemusta urheiluvammojen kuntouttamisesta.

Liikunnan terveysvaikutukset ja tulevaisuus

Liikunta on helppo ja tehokas tapa ylläpitää ja parantaa toimintakykyä. Fyysisellä aktiivisuudella ja erilaisilla harjoitteilla voidaan parantaa yleistä toimintakykyä sekä kuntouttaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia.

Liikunnasta on kuitenkin osoitettu olevan suoraa hyötyä myös mm. sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. (Huttunen 2018.) Suomessa TULE-sairauksista johtuvat sairauspoissaolojen vuosikustannukset ylittävät 200 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa toimintakyvyn aleneminen on vakava uhka työkyvylle, ja etenkin tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä kehittävää liikuntaa tulisi lisätä kaikissa ikäryhmissä. (Husu ym. 2010.)

Testausaseman on tarkoitus palvella urheilijoiden lisäksi laajasti myös kuntoutusalan tarpeita. Naprapaattikoulutuksessa painotetaan tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä ja fyysisen toimintakyvyn lisäämisessä liikunta on yksi niistä. TULE-terveyden edistämisessä terveysalan ammattilaisilla tulee olemaan merkittävä rooli digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksia tässä on vaikka mihin, kunhan ne vain osataan hyödyntää!

Uuden testausaseman mahdollisuudet

Kotkan kaupungin uuden testausaseman testilaitteisto on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus. Testiaseman iso juoksumatto mahdollistaa kävelyn ja juoksun lisäksi myös pyöräilyn, rullahiihdon ja pyörätuolilla liikkumisen. Tämä antaa myös naprapaattiopiskelijoille tilaisuuden oppia kuntotestauksen uusimmat menetelmät sekä mahdollistaa lajikohtaisten mittausten tekemisen luotettavasti esimerkiksi opinnäytetöitä ajatellen.

Testausaseman laitteiston avulla testien tekeminen onnistuu myös ”kenttäolosuhteissa.” Testiaseman kehonkoostumusmittari, voimalevy ja tasapainoharjoittelulaite antavat mahdollisuuksia luotettavien mittaustulosten saamiseen tieteellisiä tutkimuksia varten. Opinnäytetöiden hyödynnettävyydessä voidaan päästä aivan uudelle tasolle.

Ei pelkästään urheilijoille

Naprapaatti tapaa työssään kuntoutusalalla muitakin kuin urheilevia kuntoutujia. Liikunta on kuitenkin merkittävässä osassa ihmisten fyysistä hyvinvointia ja liikunnan terveysvaikutukset ovat ilmeisiä. Suomalaisista työikäisistä runsas kymmenesosa liikkuu terveyttä edistävien liikuntasuositusten mukaisesti. Viidennes työikäisistä ja eläkkeellä olevista ei välttämättä liiku lainkaan. Kuitenkin fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja tasapainoharjoittelu olisi ikääntyvien kohdalla tärkeätä niin toimintakyvyn säilyttämisen kuin kaatumisten ehkäisynkin kannalta. (STM 2013.)

Testausaseman juoksumaton painonkevennysjärjestelmä mahdollistaa myös nopeamman leikkausten jälkeisen kuntoutuksen, sekä esimerkiksi halvauspotilaiden kuntoutuksen. Vaikkapa keinonivelleikkauksen jälkeen kuntoutuja saadaan nopeammin kivuttomasti liikkeelle asettamalla hänelle erityiset painonkevennysvaljaat. Näiden avulla leikkausalueelle kohdistuvaa kuormitusta saadaan yksilöllisen tarpeen mukaan kevennettyä.

Nämä testausaseman tuomat mahdollisuudet saattavat tulevaisuudessa Xamkin naprapaattiopiskelijoiden kuntoutusosaamisen huipputasolle.

Lähteet:

Husu, P., Paronen, O., Suni, J. & Vasankari, T. 2011.  Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15.

Huttunen, J. 2018. Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua.  Lääkärikirja Duodecim. Saatavana: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934

STM. 2013. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10.