Kuka kuljettaa tarvikkeita sairaalan käytävillä?

AMR, AGV, LGV, SGV, MAR, AGC, AIV, Hertta, Heluna tai Mielikki. Osin tai kokonaan itsenäisesti liikkuvilla kuljetusroboteilla on monta nimeä, mutta niitä kaikkia yhdistää sama teknologia.

Sensorin tai sensoreiden avulla ympäristöään havainnoivat ja niiden avulla navigoivat mobiilirobotit ovat eittämättä tulevaisuutta, mutta vielä laajalti hyödyntämättä oleva voimavara. Miksi robotteja hyödyntävä autonominen kuljetusjärjestelmä ei herätä kiinnostusta Suomessa, varsinkaan sairaaloissa, joissa on paljon manuaalisia ja rutiininomaisia logistiikkatehtäviä?

Sairaalaympäristöissä kuljetusrobotit voivat kuljettaa ruokaa, pyykkiä, jätteitä, välineitä tai lääkkeitä ja vapauttaa tätä kautta hoitohenkilöstön aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Referenssikohteiden määrällä ei Suomessa henkseleitä paukutella. Pienjätelogistiikka sairaalaympäristössä -hankkeen tiimi kävi tutustumassa Seinäjoella Herttaan, Helunaan ja Mielikkiin, jotka ovat osa mobiilirobottilaivuetta Suomen tällä hetkelle ainoassa sairaalassa, jossa robotit hoitavat itsenäisesti kuljetustehtäviä.

Hertta on monitaitoinen kuljetusrobotti, joka suorittaa välinehuollon ja keskusvaraston toimituksia. Heluna osaa ottaa ilman ulkopuolista apua kuormaa kyytiin ja laskea sen sovituilla pakoilla. Mielikki taas käyttää hissiä, avaa ovia ja ottaa kuljetustehtäviä vastaan etäkäytettävältä tilauspäätteeltä. Oikeastaan jokainen Seinäjoen keskussairaassa operoiva robotti omaa yllä mainitut ominaisuudet.

Lisäksi ne kulkevat sujuvasti sairaalakäytävillä ihmisten seassa, väistelevät esteitä ja ilmoittelevat mitä ovat tekemässä – autonomisesti ja suurimmalta osin ennalta määriteltyjen aikataulujen mukaisesti.

Useita etuja

Mobiilirobotit lisäävät tuottavuutta, vähentävät virheitä ja parantavat seurattavuutta. Näin ainakin periaatteessa, mutta miten on todellisuudessa onnistuttu? Ensimmäiset kaksi kuljetusrobottia otettiin Seinäjoella käyttöön vuonna 2016 ja suunnitelmana oli lisätä robottien lukumäärä vaiheittain. Tällä hetkellä niitä on kuusi.

Ekskursiomme alkaa tarvikevarastolta, jossa rivi kuljetusrobotteja varten modifioituja rullakoita odottavat kuljetusta. Tarvikekuljetukset ovat ajastettuja ja voivat sisältää useita eri reittipisteitä, toisin sanoen osastoja.

Koska tehtävät ovat ajastettuja ja toistuvia, osataan osastoilla odottaa kuljetuksia ennalta määriteltyinä aikoina. Kun robotti saapuu reittipisteelle, antaa se ilmoituksen äänimerkillä, jolloin henkilökunta osaa mennä purkamaan kuormaa.

Pyyteetöntä työtä

Robotit kuljettavat rullakoita ajankohdasta riippumatta ja lähtevät tehtäville nikottelematta. Ne eivät hermostu, vaikka joutuisivatkin jonottamaan. Ne pyytävät ystävällisesti väistymään, kertovat odottavansa esteen poistumista tai etsivät vaihtoehtoisia reittejä.

Demoa varten valjastetaan vapaana oleva robotti mobiilisovelluksen avulla. Käyttö mobiilisovelluksen kautta mahdollistaa robottien ohjauksen paikkariippumattomasti kaikkialla, missä verkkoyhteys on käytettävissä. Robotteja hallitaan selkeänoloisen sovelluksen kautta. Sen kautta näkee kokonaiskuvan roboteista ja niiden suorittamista aktiivisista kuljetustehtävistä.

Menoksi, hissiin mutta jumiin

Reitinsuunnittelu tehdään erillisellä työpöytäsovelluksella. Rullakon kyytiin laitetaan muutama tyhjä pahvilaatikko ja siirretään lähtöalueelle. Muutamassa sekunnissa robotti lähtee eleettömästi liikkeelle, peruuttaa rullakon alle ja nostaa kuljetusyksikön ilmaan. Nyt mennään.

Lähdemme seuraamaan robottia pitkin sairaalan käytäviä. Ramppi ja vastaantulevan robotin ohittaminen kapealla oviaukolla sujuu mallikkaasti. Ensimmäinen vau-efekti kehkeytyy, kun robotti asettuu hissiaulaan odottamaan hissiä. Ovet avautuvat ja robotti lipuu hitaasti sisälle ja tokaisee mennessään ”menen hissiin” -tapaisen ilmoituksen. Oho, sinne meni.

Kiirehdimme tilaamaan itsellemme hissin ja seuraamme perässä. Kun tapaamme seuraavan kerran, ei tapahtunutkaan enää mitään, jokin oli vialla. Robotti oli päässyt hissistä ulos, lähtenyt peruuttamaan, mutta jumiutunut tämän jälkeen.

Valmistajan tuki tarjolla

Demoa varten käyttöönotettuun robottiin oli hiljattain asennettu uutta sensoritekniikkaa, jota ajettiin vielä sisään, ja kalibroinnit olivat vielä kesken. Ongelmatilanteissa voidaan yhteys ottaa rapakon yli 24/7 toimivaan Help Serviceen. Sieltä laite etähallintaan ja ”problem solved”.

Robottien valmistaja Aethon tarjoaa asiakkailleen ympärivuorokautisen tuen, jossa Pittsburghissa toimiva asiakaspalvelukeskus kykenee seuraamaan jokaista toimittamaansa TUG-robottia reaaliajassa ja tarvittaessa ottamaan laite etähallintaan. Useimmiten he havaitsevat ongelman nopeammin ja ratkaisevat ne ennen kuin asiakas ehtii edes huomaamaan. Esimerkiksi etähallinnan avulla voidaan siirtää robottia – aivan kuten äskeisessä hissikohtauksessa.

Monenlaista palautetta

Esittelykierroksemme isäntä kuulee vastaantulijoilta palautetta robottien toiminnasta, puolesta ja vastaan. Aika usein robotit ovat jonkun tiellä, odottavat edellisen robotin siirtymistä tai ovat itse jumissa. Kiireisillä sairaalan käytävillä robottien toiminta saatetaan kokea liian verkkaisena.

Asiakkaat ovat jo alkaneet tottua robottien liikkumiseen käytävillä. Robottien kohtaaminen saattaa aiheuttaa joissakin pelkoa, liian aktiivista kiinnostusta kokoontumalla ympärille tai ärtymystä, joka pahimmassa tapauksessa purkautuu laitteeseen kohdistuvalla ilkivallalla.

Yleisesti ottaen robotit on otettu hyvin vastaan, ja kokemus niiden käytöstä on ollut positiivista. Paljon on opittu, mutta kokonaisuudessa ja käyttöasteen kohottamisessa on vielä parannettavaa. Robotit ovat vakiinnuttaneet paikkansa raskaita työtä tekevissa kuljetustehtävissä.

Seinäjoen keskussairaalassa robotit kuljettavat tarvikevaraston, välinehuollon ja apteekin kuljetuksia. Kuljetuksia ja robottilaivuetta ohjataan sovelluksen avulla. Toimintatapoja on useita: aikataulutetut kuljetukset, erillisen logiikkaintegraation kautta tulevat käskyt, usean reittipisteen kierrokset, pull-noutopyynnöt esimerkiksi mobiililaitteen avulla, push-käskyt kun kuorma on valmis kuljetettavaksi tai edestakaisin-kiertoajo.

Yhden henkilön ohjauspanos

Nykyisen kuuden robotin laivueen ylläpito, seuranta ja ohjaus vievät lähes kokonaan yhden henkilön työpäivän. Työt liittyvät päivittäisten ongelmatilanteiden ratkontaan, kuljetusten optimointiin ja aikatauluttamiseen.

Reittien suunnittelu ja kuljetusyksikön mukauttaminen tiettyä kuljetustehtävää varten ei ole yksiselitteistä. Liikkuvia osia on paljon ja monet asiat pitää osata huomioida varsinkin kun liikutaan kapeilla käytävillä, ihmisten ja monen muun liikkuvan ja liikkumattoman esteen seassa.

Seinäjoen keskussairaala on alansa pioneeri Suomessa, jonka opit ja kokemukset ovat vasta kehittyneet. Se on myös merkki siitä, että robotiikka alana tulee muuttamaan työnkuvaa monilla eri aloilla, eikä se suinkaan vähennä työvoiman tarvetta.

Pienjätelogistiikka sairaalaympäristössä -hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasti EAKR.