Vaikutuksista vaikuttavuuteen

Kehittämishankkeiden vaikutukset lasketaan usein koulutusten tai hankkeessa mukana olevien yritysten määränä. Entäpä, jos siirrymme vaikutuksista vaikuttavuuteen?

Kehittämistyön tavoitteena on saada aikaan muutosta ja mahdollisimman pysyviä vaikutuksia. Tällaisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi koulutuksen tuoma oppiminen tai yritykselle kehitetyt uudet tuotteet.

Miten vaikuttavuus sitten eroaa vaikutuksista? Aistrich (2017) määrittelee vaikuttavuuden logiikkaketjulla panos-tuotos-vaikutus-vaikuttavuus (kuva 1).

Kehittämishankkeessa logiikkaketju on esimerkiksi seuraava: panoksena on hankkeen kouluttaja ja tuotoksena toteutettu koulutus. Vaikutus on koulutuksessa opittu asia, ja vaikuttavuutta opitun asian kautta työllistyminen.

Vaikutuksen ja vaikuttavuuden ero ei ole aina selvä, ja vaikuttavuus ilmenee usein vuosien päästä (Aistrich 2017). Heliskosken ym. (2018) mukaan vaikuttavuutta syntyy yleensä keskipitkällä (3–5 vuotta) tai pitkällä (6+ vuotta) aikavälillä.

Vaikuttavuuden arvioinnissa ei näin ollen riitä panosten, tuotosten ja vaikutusten arviointi, sillä se konkretisoituu pidemmän aikajakson elinvoimana yhteiskunnan eri osa-alueilla. Pidemmän aikavälin vaikuttavuuden toteutuminen vaatii eri tahojen aitoa yhteistyötä ja välitavoitteiden uudelleen määrittelyä ajan kuluessa (Henriksson 2017).

Aistrich (2017) käyttää vaikuttavuuden mittaamiseen kolmea lähestymistapaa: 1. arvioidaan vaikeasti mitattavaa ilmiötä parhain mahdollisin keinoin, 2. valitaan vaikuttavuuden kannalta oleelliset toimet ja luotetaan, että niiden vaikuttavuus on positiivinen ja 3. mietitään, mikä estäisi vaikutuksen ja vaikuttavuuden välistä linkkiä toimimasta. Näin yritetään varmistaa, että tavoitteet ovat järkeviä myös pitkällä tähtäimellä.

Vaikuttavuusketju arvioinnin apuna

Vaikuttavuuden arvioinnin työkaluna voidaan käyttää esimerkiksi edellä esiteltyä logistiikkaketjua muistuttavaa vaikuttavuusketjua (kuva 2).

Vaikuttavuusketjun avulla kuvataan toiminnan eri osa-alueet ja niillä tavoiteltava hyöty. Kun työn tarve, toiminta ja resurssit on perusteltu, työn seuranta, mittaaminen ja arviointi onnistuvat helpommin.

Vaikuttavuuden arvioinnin osalta on keskeistä, mihin yksilölliseen tai yhteiskunnalliseen haasteeseen kehittämistyöllä vastataan. Vaikka ratkaistava yhteiskunnallinen kysymys olisi suuri, tavoitteen on oltava realistinen, saavutettavissa ja mitattavissa käytettävissä olevilla resursseilla.

Erityisen tärkeää on miettiä, mitä suunnitelluilla toimenpiteillä halutaan saada aikaan. Miten esimerkiksi ihmisten osaaminen tai yrityksen kyvykkyys muuttuu hankkeen vaikutuksesta? Mitä vaikutuksia tulosten saavuttamisesta seuraa pitkällä aikavälillä ja miten ne vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan?

Vaikuttavuuden ytimeen päästään pohtimalla, miten toiminnan kohteena oleva osa yhteiskuntaa muuttuu. Pelto-Huikko (2017) muistuttaa, että ilmiöiden välisiä kausaalisia suhteita on vaikea todentaa, ja muutoksen pysyvyyden arviointi on hankalaa.

Kaikkia toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ei voi ennakoida, eikä vaikuttavuusketjuun saa nojautua liikaa. Oleellista on seurata vaikutusten ja vaikuttavuuden toteutumista ja tarvittaessa reagoida hankesuunnitelman antamissa puitteissa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hankesuunnitelmiin on kirjattu vaikuttavuusketjun eri elementit aina hankkeen tarpeesta pitkäkestoisiin vaikutuksiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen asti. Toimintaa arvioidaan ja mitataan hankkeen aikana tiiviisti.

Vaikuttavuus vaatii yhteistyötä

Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hanke ei vaikuttavuuden suhteen poikkea muista kehittämishankkeista. Tavoitteenamme on saada pysyvää ”pöhinää” luomun ympärille ja luoda sitä kautta uutta elinvoimaa alueelle.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson luomun kehittäjäryhmien tapaamisissa pohdimme, miltä luomu näyttää Kaakkois-Suomessa vuonna 2027. Olemme asettaneet kunnianhimoisiakin tavoitteita ja ideoineet, miten pääsemme niihin konkreettisten askelmerkkien ja toimenpiteiden avulla. Niiden avulla kehittämistyötä on helpompi ohjata ja saada aikaan vaikutuksia jo hankkeen aikana.

Onnistumiset puolestaan motivoivat kaikkia osapuolia työskentelemään entistä innokkaammin hankkeen ja koko alueen kehittämisen eteen. Kymäläinen ym. (2016) toteavatkin osuvasti, että onnistuessaan hanke tekee itsensä tarpeettomaksi, mikäli kehitetyt toiminnot juurtuvat osaksi normaalia toimintaa.

Hankkeemme vaikuttavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, miten alueen toimijat jatkavat yhdessä aloittamaamme työtä. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on paljon ylpeyden aiheita, joita luomun toimintasuunnitelman avulla voi nostaa uudelle tasolle. Ennen kaikkea siellä on yritteliäitä ja yhteistyökykyisiä ihmisiä, joita ilman luomu ei nouse lentoon.

Kun alueen yrittäjät, kehittäjät ja päättäjät tarttuvat tilaisuuteen jatkaa yhdessä hyvin tehtyä työtä, syntyy sekä vaikutuksia että vaikuttavuutta.

Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy ja Pro Luomu ry.

Lähteet:

Aistrich, M. 2019. Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata? Saatavilla: https://www.sitra.fi/artikkelit/kannattaako-vaikuttavuutta-yrittaa-mitata/

Heliskoski, J., Humala., H., Kopola, R., Tonteri, A. ja Tykkyläinen S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitran selvityksiä 130. Sitra. Helsinki. 70 s. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/vaikuttavuuden-askelmerkit/

Henriksson, M. 2017. Mitä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja miten sitä arvioidaan? Kuntoutussäätiön tutkijoiden ja kehittäjien blogi. Saatavissa: https://kuntoutussaatio.fi/2017/09/05/mita-yhteiskunnallinen-vaikuttavuus-ja-miten-sita-arvioidaan/

Kymäläinen H-R., Lakkala M., Carver, E. ja Kimmo Kamppari. Opas projektityöskentelyyn. Tieteestä toimintaa -verkosto. Helsingin yliopisto. 2016. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160099/Opas_projektity%C3%B6skentelyyn_2016.pdf?sequence=1 [viitattu 5.12.2019]

Lehto, M. 2017. Miksi hanke ei onnistunut – vai onnistuiko se? Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 3. Saatavissa: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/05/miksi-hanke-ei-onnistunut-003.pdf

Pelto-Huikko A. 2017. Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa – pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan. Esitys Järjestö 2.0 -työryhmäpäivässä 13.11.2017. Saatavissa: https://www.innokyla.fi/documents/5607939/83f98d56-0041-4204-abab-e8b5f9b3a253