Korona iski rankasti tuotantoon ja logistiikkaan

Koronakriisi on vaikuttanut globaaleihin arvoketjuihin ja kansantalouksiin kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Kiinan teollisuustuotanto on laskenut tammi- ja helmikuussa 13,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja pandemialla on ollut vakavia vaikutuksia kansainvälisiin tuotanto- ja logistiikkaverkostoihin. Vaikutukset tuntuvat vielä vuosien päästä.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan COVID-19-vaikutuksen odotetaan olevan keskimäärin -3,0 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteeseen (1).

WTO odottaa maailmankaupan laskevan 13–32 prosenttia (2) vuonna 2020, koska koronakriisin vaikutukset häiritsevät kaikkea normaalia taloudellista toimintaa ja elämää ympäri maailman.

Kuinka kriisi vaikuttaa logistiikkaan? Elinkeinoelämän ja ulkomaankaupan vaikutukset rahtilogistiikkaan eivät vielä maakuljetuksissa ole merkittävästi pudonneet (raide, maantie). Näiden uskotaan kuitenkin putoavan viiveellä. Satamista on alettu hiljalleen kuulla signaaleja volyymien laskemisesta. Helsingin satamasta lähtenyt ulkomaantavaraliikenne laski 20 prosenttia (3) jo helmikuussa 2020 vuodentakaiseen verrattuna. Matkustajaliikenteessä taas on koettu dramaattisempia vaikutuksia välittömästi koronakriisin alkaessa. Tässä ajatuksiamme logistiikasta koronan aikana ja sen jälkeen.

Joukkoliikenne merkittävä kärsijä

Joukkoliikenne on ollut oleellinen logistinen kärsijä koronan aikana. Valtion toimenpiteet koronakriisin hoidossa pysäyttivät ihmisten liikkumisen lähes totaalisesti.

Rankimpien rajoitusten purun alussa joukkoliikenteen palautuminen on hidasta. Matkustajat eivät luota joukkoliikenteen turvallisuuteen ja ovat alkaneet suosia yksityisautoilua tai muita liikkumisen muotoja. Tämä on merkittävä ongelma, johon joukkoliikenteen palveluntarjoajien täytyy keksiä ratkaisu. Kuinka voidaan palauttaa kuluttajien luottamus joukkoliikenteeseen?

Kadonneet käyttäjät aiheuttavat joukkoliikenteen ylläpidolle kohonneet taloudelliset vaikutukset, jotka voivat aiheuttaa joukkoliikenteen palvelutason laskua. Tällä taas on sosiaalisia vaikutuksia. Palvelutason lasku esimerkiksi kohonneina lipun hintoina, vuorojen vähentymisenä tai reittien muutoksilla voivat kaikki aiheuttaa sosiaalisia ongelmia. Edullinen ja laaja reittitarjonta lisää erityisesti vähävaraisten kuluttajien mahdollisuuksia toteuttaa elämäänsä ja käydä töissä.

Happotesti toimitusketjuille

Toimitusketjut ovat joutuneet koronakriisissä happotestiin. Globaalit toimitusketjut, jotka palvelevat tuonnista riippuvaa valmistusta, kokoonpanoteollisuutta ja jälleenmyyntiä ovat pitkittyneet tai jopa osin katkenneet. Kiinasta tuotavat tuotteet ovat saattaneet jäädä lähtemättä jo alkuvuodesta asti, mikä on jättänyt toimitusketjun lopun asiakkaat omien varastojen varaan. Toimitusketjuja on jouduttu kehittämään suurilla panoksilla tavaroiden ja palveluiden liikkumiseksi. Toimitusketjut palautunevat pääosin normaaleiksi vuoden loppuun mennessä ketjun alkupään pystyessä tehostamaan toimintojaan.

Kuljetusyritykset tavaroiden liikuttajina ovat voineet lisätä liiketoimintaansa tavaramäärien kasvaessa, kun tyhjentyneitä varastoja täydennetään. Kuluttajille toimitusketjuongelmat näkyivät suurelta osin koronakriisin alussa pahimman hamstrauksen vaiheessa. Toimitusketjujen rasitustestistä voittajina selviävät ketterään toimintaan ja innovointiin pystyneet yritykset. On mahdollista, että varastoihin sidotaan enemmän pääomaa, toimitusketjuja lyhennetään tai niitä vahvistetaan useammalla toimittajalla.

Kestävän kehityksen ristiriita

Kestävä kehitys koronakriisin jälkeen on ristiriitaisessa asetelmassa. Koronakriisin aikana ympäristön tila monin paikoin on parantunut huomattavasti. Toisaalta kovien taloudellisten vaikutusten vähentämiseksi tai kuluttajien rajoittuneen kulutuksen vuoksi on mahdollista, että normaalit päästöt saavutetaan nopeasti ja jopa ylitetään menetyksiä kompensoiden.

Toisaalta on mahdollista, että taloudellista nousua tehdään kestävä kehitys huomioiden antaen tukea kestävän kehityksen liiketoimintaa ja innovaatioita painottaen. Logistiikalla on merkittävä osuus maailman päästöistä.

Joukkoliikenteen epäsuosio yksityisautoilun kustannuksella on huolestuttava suunta. Kestävän kehityksen kannalta toivottavasti joukkoliikenne ei jää menneisyyden luksukseksi ja vain pitkien etäisyyksien ulkomaanmatkojen määrä jää alentuneella tasolle. Globaalien toimitusketjujen ja valmistuksen paikallistuminen taas on ympäristölle hyvä asia.

Xamkin rooli on tukea kehitystä

Kevään koronaepidemian vaikutukset logistiikan alalla ovat monitahoiset ja tulevaisuuden skenaariot tarkentuvat ajan kuluessa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on ehkäistä ja poistaa negatiivisia vaikutuksia sekä hyödyntää ja vahvistaa positiivia vaikutuksia.

Negatiivisia vaikutuksia logistiikkasektorilla ovat muun muassa joukkoliikenteen vähentyminen ja siitä seuranneet lomautukset sekä kestävän kehityksen pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamatta jättämisen riski. Positiivisia vaikutuksia ovat muun muassa kasvanut rahdin kuljettamisen määrä, uudenlaisten palvelutarpeiden ja -yritystoiminnan syntyminen. Lisäksi Kymenlaaksolla on erinomainen potentiaali hyödyntää keskeistä logistista asemaa tuonti- ja vientiliikenteessä sekä varastoinnissa.

Lähteet:

1. IMF: https://www.imf.org/en/Publications/WEO/Issues/2020/04/14/weo-april-2020

2. WTO: Trade set to plunge as COVID-19 pandemic upends global economy

3 . Työ-ja elinkeinoministeriö/ Kai Husso