Nuorten kymenlaaksolaisten mielikuvia logistiikasta

Tulevaisuuden osaajat logistiikka-alalla -hanke taittoi matkaa kouluvierailukiertueella Kymenlaaksossa. Etappeina oli 18 koulua viidessä kunnassa eli Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa, Iitissä ja Pyhtäällä. Samalla kartoitettiin nuorten mielikuvia logistiikasta.

Tarinan kerronta logistiikan tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista kohdistui ensisijaisesti yläkoulun tai lukion päättäville ja yhteishaussa mukana oleville. Samassa yhteydessä kohderyhmältä kerättiin 17-kohtaisen kyselyn avulla tietoa käsityksiä logistiikasta. Vastauksia saatiin noin 800. Naiset olivat hiuksen hieno enemmistö.

Minkälaisia mielikuvia alueen nuorilla on logistiikasta ja mihin ne perustuvat? Millaisena tietoyhteiskunnan nuoret näkevät perinteisen ja miehisen alan? Onko historialla merkitystä? Löytyykö alueellisia eroavaisuuksia?

Näkyisivätkö vahvat teolliset perinteet?

Kymenlaakso on perinteisen metsäteollisuuden ympärille rakentunut talousalue. Metsäklusteri on ajan saatossa synnyttänyt ja vauhdittanut niin rautatiepääkaupunki Kouvolan kuin Suomen suurimmaksi vientisatamaksi kasvaneen HaminaKotkan kehitystä.

Kymenlaakso on ainutlaatuinen logistinen keskus, joka on logistiselta sijainniltaan hyvin tärkeässä roolissa, erityisesti Suomen toimeentulon eli vientiteollisuuden kannalta.

Maailmanmarkkinoiden näkökulmasta Suomi muistuttaa saarta, jonne on melkein kaikkialta pitkä matka. Maantieteen takia olemmekin tavaramarkkinoilla lähes aina alakynnessä, sillä suomalainen tavara on logistisista syistä useita prosentteja kalliimpi kuin useimmat kilpailevat tuotteet.

Kymenlaakson vahvuuksiin kuuluvat tehokas satamatoiminta ja rautatieliikenne. Maakunnan läpi kulkevat meri-, tie- ja rautatieyhteydet, kuuluvat Euroopan laajuiseen kansainväliseen TEN-T -ydinverkkoon.

Tämän laajan ja kattavan verkoston ansiosta Venäjän naapurissa sijaitsevasta maakunnasta pääsee eri kuljetusmuotoja hyödyntämällä varsin vaivattomasti pidemmällekin ympäri maailmaa ja on helposti yhdistettävissä niin Euroopan, kuin Aasiankin markkina-alueisiin.

Näkyisikö panostus logistiikkaan?

Samalla, kun metsäjättien alueella tekemät tehtaiden lakkauttamiset ovat koetelleet yritystoiminnan perusrakenteita ja vaikuttaneet osaltaan alueen asukkaiden elämään ja maailmankuviin, on Kymenlaakson logistiikkaan panostettu viime vuosina paljon. HaminaKotka -satama on investoinut sataman infrastruktuuriin ja varastointiin.

Kouvolan Tehola-Kullasvaaraan on puolestaan rakenteilla monipuolinen rautatie- ja maantieterminaalialue, jonka tavoitteena on luoda palvelemaan kotimaista ja kansainvälistä konttiliikennettä. Investoinnit mahdollistavat osaltaan toimialan kasvua myös tulevaisuudessa.

Logistiikka on myös yksi Kymenlaakson kolmesta älykkään erikoistumisen (RIS3) strategian kärjestä ja nähdään siten maakunnassa potentiaalisena tulevaisuuden kasvualana yhdessä digitalisaation ja biotalouden sekä erityisesti näiden kolmen alan välisten rajapintojen kanssa.

Nähdäänkö digitalisaation mahdollisuudet?

Nopeasti kehittyvä teknologia kuten digitalisaatio, robotiikka, automaatio, IoT (Internet of Things), autonomisten rekkojen ja alusten kehittäminen, ilmastotavoitteet sekä monet muut muutokset luovat alalle paljon haasteita ja mahdollisuuksia.

Digitalisaation voima on sen mahdollisuuksissa. Se hävittää etäisyyksiä, tuoden kaikki maailman kolkat muutaman sekunnin tuhannesosan päähän toisistaan. Tekniikka mahdollistaa inhimillisen toiminnan tapojen ja tuotannon rakenteiden kehittämisen sekä tuottavuuden parantamisen. Tarvitaan halua tehdä asiat uudella tavalla ja uskallusta yrittää uusia ja vielä näkymättömiä asioita.

Mitä näkyy? Perinteet vai loistava tulevaisuus?

Oppilaiden vastauksissa oli havaittavissa jonkin verran aluekohtaisia eroja (kuva1). Logistikon näkökulmasta merkittäväkään alan alueellinen historia ei näyttäytynyt nuorten tietämyksessä, koska Etelä-Kymenlaaksossa ei painottunut satamatoiminta eikä Pohjois-Kymenlaaksossa rautatieliikenne.

Kouluvierailujen aikana eräs opinto-ohjaaja pohtikin, että paikallisille itsestäänselvyys, voi olla vaikeasti tunnistettava, eikä sitä ehkä osata arvostaa, samalla tavalla kuin asiaa ulkopuolelta katsovat.

Ala herätti nuorissa monipuolisia ajatuksia ja alan tulevaisuuden näkymät nähtiin positiivisesti, kehittyvänä ja monipuolisena. Alan tulevaisuus nähtiin tai haluttiin nähdä nopeampana, avoimempana, automatisoidumpana, monimutkaisempana, ympäristöystävällisempänä ja vaikeampana oppia. Fyysisen työn nähtiin vähentyvän, työturvallisuus parantuvan, välikäsien vähentyvän ja postien tulevan nopeammin. Esille nousivat myös avaruuslogistiikka sekä sähköiset kuljetusvälineet.

Automatisoituminen ja digitalisoituminen tulivat ilmi monessa vastauksessa. Nuoret ovat kasvaneet tekniikan ympäröimänä ja siten tottuneet nopeaan tekniikan kehittymiseen. Vastauksissa tuli esille oppilaiden ympäristötietoisuus sekä aito kiinnostus luontoa kohtaan. Yrityksiltä toivottiin näkyvää ympäristöystävällisyyttä ja vastuullisempaa toimintaa sekä luonnon huomiomista.

Logistiikkatietämyksessä ei juurikaan ollut eroavaisuuksia sukupuolien välillä (kuva 2). Naisten mielestä ala on vieraampi ja haastavampi. Miehet näkivät alan myös hieman houkuttelevampana. On siis tärkeää lisätä alan tietoisuutta nuorten naisten keskuudessa. Kuten jo tiedämme, verkostomaisessa yhteistyössä on toimitusketjun voima. Jokaisen lenkin mukanaolo on siis todella tärkeää!

Lisää tietoa kymenlaaksolaisten nuorten käsityksistä logistiikasta löydät maaliskuussa 2020 valmistuneesta Terhi Taposen opinnäytetyöstä ”Peruskoulua ja lukiota suorittavien oppilaiden käsityksiä logistiikasta”, joka on ladattavissa osoitteesta https://www.theseus.fi/handle/10024/334284