Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen vaikuttaa kauas

Suomen hallituksen budjettiriihessä on päätetty syyskuussa 2020 myöntää 90 miljoonaa euroa Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen. Myös kanavan veden pinnan nostamiseen on myönnetty rahoitusta. Tämä merkitsee, että pidennyshankkeen toteutuminen on tällä hetkellä poliittisesti hyvin todennäköistä.

Pidennyksen ja vedenpinnan noston seurauksena Saimaalla liikkuvien rahtilaivojen kantavuus kasvaa 2500 tonnista 3200 tonniin. Tämä merkitsee pienempiä kuljetuskustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä rahtitonnia kohden.

Pidennyshanketta voidaan pitää monessa mielessä historiallisena ja kauaskantoisena projektina. Nykyiseen muotoonsa kanava valmistui vuonna 1968, kun vanha 1856 rakennettu kanava kokonaisuudessaan korvattiin uudella kanavainfrastruktuurilla.

Kanavan Neuvostoliitolle kuulunut maa-alue vuokrattiin Suomelle 50 vuoden vuokrasopimuksella, millä Suomi sai varmistettua kanavainfrastruktuurin pysymisen suomalaisten käsissä. Tuolloin toisen maailmansodan katkaisema vesitie saatiin uudelleen käyttöön ja Saimaalle rakennettiin kansainvälisten standardien mukainen syväväyläverkko.

Vuokrasopimus ulottuu vuoteen 2062

Kanavan vuokrasopimus uusittiin Venäjän kanssa vuonna 2012. Sen on voimassa vuoteen 2062. Sopimusasioiden varmistuttua ikkuna kanavainvestointimahdollisuuksille avautui. Vuosina 2017-2019 kanavan sulkujen kaikki alkuperäiset alaportit uusittiin mittavassa remontissa. Yläporttien uusiminen olisi joka tapauksessa ajankohtaista lähivuosina, minkä seurauksena sulkujen pidentäminen yläportteja siirtämällä olisi perusteltua tehdä samalla kertaa.

Suunniteltu 11 metrin pidennys olisi myös optimaalisempi Itämerellä liikkuville rahtialuksille, koska se mahdollistaisi entistä useamman aluksen pääsyn Saimaalle. Rahtitonnin kuljettaminen vesiteitse on vähäpäästöistä moniin muihin liikennemuotoihin verrattuna, minkä vuoksi vesikuljetusten edistäminen tukee myös liikennejärjestelmän vihreitä tavoitteita.

Vaikutusalue on laaja

Kulkusyvyydeltään 4,2 metrin Saimaan syväväyläverkko ulottuu Joensuuhun ja Kuopion pohjoispuolella sijaitsevalle Siilinjärvelle asti. Se liittää Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat vesiteitse Suomenlahteen. Saimaan kanavan vaikutusalue on siis merkittävä.

Pääosa Saimaalla liikkuvista rahtilaivoista on kansainvälisessä liikenteessä. Tällä hetkellä rahtilaivakalusto on pääasiassa vanhaa johtuen osittain esillä olleista kanavan pidennyssuunnitelmista: varustamolle rahtilaiva on pitkäaikainen investointi ja aluksen kantavuudella on merkittävä vaikutus sen taloudelliseen kannattavuuteen.

Luvassa uutta kehitystyötä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Logistiikka ja merenkulku -vahvuusalalle Saimaan kanavan pidentäminen luo hyvin mielenkiintoisen hankeaihiolähteen: Saimaan syväväyläverkko on Suomen olosuhteissa ainutlaatuinen, kansainvälisiin merikuljetuksiin kytkeytyvä sisävesiväylästö. Tällä hetkellä kuljetettavat tuotteet painottuvat raaka-aineisiin, mutta pidennyshanke ainakin periaatteellisella tasolla voisi motivoida alan toimijoita investoimaan esimerkiksi konttiliikenteeseen, milloin kuljetettavien tuotteiden laadullinen monipuolisuus voisi kasvaa merkittävästi. Tulevaisuus näyttää, näemmekö tällaisia ratkaisuja. Myös alueen matkailun kehittämiselle asetetaan usein merkittäviä odotuksia. Muun muassa matkustajalaivaliikennettä on tarkoitus edistää. Varmaa kuitenkin ainoastaan on, että valmiissa maailmassa emme vielä elä.

Lisätietoja Saimaan kanavan rahoituspäätöksestä LVM:n sivuilta:

https://www.lvm.fi/-/budjettiriihi-investoinnit-tie-raide-ja-vesiliikennehankkeisiin-1229332