Luova areena uuden normaalin suunnannäyttäjänä

Luova areena syntyi valtakunnallisen luovan talouden tiekarttatyön ja Kaakkois-Suomen luovien alojen verkoston strategian uudistamisen yhteydessä sekä tarkasteltaessa Kymenlaakson tutkimus- ja innovaatiostrategiaa (RIS3) luovan talouden näkökulmasta.

Luova areena on liiketoiminnallistamiseen keskittyvä yhteiskunnan uuden normaalin hiomo. Luova areena ristipölyttää teollisuuden, palvelujen, luovan alan sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden toimijoita ja virittää yhteisiin kasvuhankkeisiin. Luovan areenan visioima eri sektoreiden yhteinen suunta tukee maakunnan älykästä erikoistumista koronan jälkeisen uuden normaalin aikakaudella.

Haasteet ja mahdollisuudet esiin fokusryhmillä

Luovien alojen verkoston jäsenet pohtivat 14.2.2020 luovan osaamisen hyödyntämisen haasteita ja mahdollisuuksia kymenlaaksolaisissa yrityksissä. Helmikuussa toteutetut fokus-ryhmäkeskustelut jäsennettiin luovan talouden osa-alueiden mukaisesti (Oksanen et  al. 2018): (a) Kulttuurituotteet (kulttuuriperintö, taide, antiikki- ja taidekaupat, galleriat, käsityöt, musiikki, tanssi, teatteri, sirkus), (b) Luovat sisällöt (media, animaatio, elokuva, kirjallisuus, television, kustannustoiminta), (c) Luovan alan palvelut (design, arkkitehtuuri, markkinointiviestintä, luovat suunnittelupalvelut) ja (d) Luovat ympäristöt ja alustat (ohjelmistot, digitaaliset pelit). Eri osa-alueiden haasteet ja mahdollisuudet näkyvät tässä taulukossa: https://bit.ly/2zak3r3

Verkkoklinikasta eväitä kehityskohteiden päivitykseen

Verkosto, jonka tehtävä on omalta osaltaan auttaa alueen luovien alojen huomioimisesta aluekehityksessä, kokoontui 16.4.2020 verkkoklinikalle miettimään miten monialaisella yhteistyöllä selvittäisiin korona-ajasta ja sen jälkeen. Keinoja kirjattiin neljältä yhteistyönäkökulmalta:  luovat toimijat, kulttuurialan ammattilaiset, perinteiset teollisuus- ja palvelualat sekä koulutusorganisaatiot.

Koostimme työpajaan osallistuneiden vapaan kirjallisen palautteen asiakokonaisuuksiin ja luotiin käsitekartta. Sen avulla löydettiin eri näkökulmien yhteiset teemat, joista suurin oli tarve eri toimijoiden väliseen dialogiin. Yhteisen ongelman määrittelyssä ja seuraavien askeleiden sopimisessa olisi aihetta kylliksi.

Skenaariot suuntaavat kehityskohteiden valintaa

Tulevaisuuden suunnan näyttämiseksi voidaan jäsentää kolme skenaariota.

Luovan tuhon tie on esiintynyt jo taloustieteilija Joseph Schumpeterin kirjoituksissa 1939. Siinä oleellista on panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä uusiin innovaatioihin. Johtamiselta se edellyttää nopeaa reagointia vallitseviin olosuhteisiin ja hyvää ihmisjohtajuutta mahdollistaen tavoitteellisen luovuuden kukkimisen, sillä elämme jatkuvassa muutoksessa. Heikosti tuottavien yritysten  häviäminen uusien tieltä on tällöin osa tuotantorakenteen “puhdistusta”. Tämä nähdään pitkällä aikavälillä talouden tuottavuuden nousuna.

Tuottavuuskehityksen tie on toinen mahdollinen skenaario. Tuottavuuden korostaminen onkin taloustieteilijöiden peruskasvuresepti, joka ohjaa olemassa olevan tuotannon trimmaamiseen. Skenaariossa uskotaan vahvasti ydinosaamisen kehittämiseen, johon nojautuen on mahdollistaa kehittää myös uusia tuotteita ja palveluja. Uhkana on että nykyinen tuotantorakenne sementoituu ilman luovan tuhon elementtejä.

Imitoinnin tie on kolmas skenaario. Alueen toimijat seuraavat trendejä ja hyödyntävät toiminnassaan nopeasti ja laajamittaisesti olemassa olevia, etenkin digitaalisia, työkaluja.

Teollisuuden ja palvelujen johtamisessa korostuu managerialismi ja aluekehittämisessä tukeudutaan hallinnolliseen johtamiseen ja rakenteellisiin ratkaisuihin inhimillisen pääoman kasvattamisen kustannuksella.

Strategista kehittämistä yli toimialarajojen

Skenaariot auttavat tarkastelemaan kehittämiskohteiden valintoja strategisemmin ja helpottavat kehityskohteiden valintaa. Haasteena on päätöksentekijöiden (väistämätön) kiinnittyneisyys nykysysteemiin ja vaikeus nähdä systeemisen muutoksen tarve.

Ajatellaan vaikka Kymenlaakson pitkään jatkuneen negatiivisen väestökehityksen kääntämistä kasvu-uralle, niin on syytä kysyä: Millainen näkökulman tai peräti paradigman vaihdos tarvitaan kunta-alan päättäjiltä, aluekehittäjiltä, alueen tki-toimijoilta, luovan alan ammattilaisilta ja yritysten johdolta alueen kääntämiseksi kasvu-uralle uudessa normaalissa? Ja miten alueen asukkaat rakentavat uuden uteliaisuuden kulttuuria?

Koronatilanne pysäyttää toimijat ja laittaa heidät miettimään asioita vastuullisesti uusiksi. Tänä vuonna luodaan näkymät ja tahtotila myös EU:n uuden ohjelmakauden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi alueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tueksi. Luovan areenan virtaus laajentaa Kaakkois-Suomen luovien alojen strategiaprosessin vastuullisen kasvun rihmastoksi yli toimialarajojen. Mukaan pääsee Kaakkois-Suomen luovien alojen verkoston kautta.