Kymenlaakson bio- ja kiertotaloudessa nostetta

Bio- ja kiertotaloudella tuetaan kestävää kehitystä ja mahdollistetaan luonnonvarojen riittävyys sekä hyvä elämälaatu myös tuleville sukupolville.

Kymenlaaksossa tavoitteena on hiilineutraali maakunta, ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) TKI-toiminta BioSammossa tukee vahvasti tätä maakunnallista tavoitetta. Xamkin rooli toiminta-alueensa elinvoimaisuuden tukemisessa sekä koulutuksen että TKI-toiminnan kautta on merkittävä.

BioSammossa on menossa useita kiertotalouteen keskittyviä TKI-hankkeita, joiden avulla voidaan löytää uusia mahdollisuuksia yrityksille. Tutkimuksessa keskiössä on viime vuosina olleet hajautetun energiatuotannon lisäksi teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen arvokkaana raaka-aineena.

Alueellista bio- ja kiertotaloutta edistetään Kymenlaaksossa tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän sekä kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden kanssa.

Kymenlaaksossa on tehty paljon hyviä asioita, jotka auttavat maakuntaa hiilineutraalisuustavoitteessa. On myös suunnitelmia ja jo toteutuksessa olevaa toimintaa, mutta tiedetäänkö niistä? Tietoa on saatavilla, mutta se on hajallaan eri medioissa ja yritysten omissa tiedotuskanavissa. Tietoa tulisi jakaa myös jo silloin, kun asioihin on kaikkien vielä helpompi vaikuttaa, eli toiminnan suunnittelu- ja kehitysvaiheessa.

Tehtyä näkyväksi

Viime vuosina Kymenlaakson bio- ja kiertotaloutta on edistetty aluekehityshankkeissa, joiden toiminta on perustunut ilmastonmuutoksen estämiseen. EU, Suomi ja maakuntaliitto ovat luoneet suuntaviivat, joiden avulla toimintaa ohjataan. Kymenlaaksossa yritykset ovat tehneet useita erinomaisia ratkaisuja ympäristöntilan säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

Hyvinä esimerkkeinä hankkeiden ja yritysten kanssa tehdystä yhteistyöstä ovat mm. Hiilineutraali Kymenlaakso-tiekartta, jota maakuntaliitto kokosi yhteistyössä yritysten ja Kymenlaakson biotaloustoimintaympäristön kehittäminen – KYMBIO -hankkeen kanssa sekä energiatehokkuustoiminta, joka on edistänyt osaamista, aikaan saanut konkreettisia säästöjä pilottikohteissa ja luonut ohjeistusta, jonka avulla energiatehokkuutta voidaan parantaa vastaavissa kohteissa.

KYMBIO oli myös saattamassa alkuun merkittävää miljoonien eurojen investointia, jossa energiayhtiö ja jäteyhtiö päätyivät investointeihin. Jäteyhtiö investoi voimalaitokseen, jossa he voivat polttaa heille tulevaa jätepuuta ja tuottaa energiaa, ja energiayhtiö investoi runkolinjaan, jotta lämpöä voidaan siirtää tarvittaviin kohteisiin. Molempien investoinnit edistävät merkittävästi alueen vähähiilisyyttä tuotannon alkaessa vuonna 2021.

Edellä mainitut esimerkit ovat vain murto-osa alueella tehtyjä toimia, jotka tulee saada näkyviksi: muovittomat kupit, tihentyneet junavuorot, lisääntynyt biopolttoaineiden käyttö jne. Kerrottavaa kyllä riittää!

Alusta-ajattelua bio- ja kiertotalouteen

Kouvola Innovation Oy (Kinno) on yksi Xamkin merkittävistä kehittäjäkumppaneista. Useita vuosia jatkunut yhteistyö on saanut aikaan Kymenlaaksossa paljon hyvää, ja yhteistyötä jatketaan tiiviisti tulevaisuudessakin.

Viimeisen vuoden aikana Kinno on painottanut kierto- ja biotalouteen liittyvää kehittämistoimintaa alusta-ajatteluun. Tulevaisuudessa toimintaa keskitetään tiettyjen alueiden kehittämiseen, jotka nähdään kasvualustoina yrityksille. Kierto- ja biotaloudessa Hyötyvirta-yritysalue Kouvolassa on nostettu keskiöön, jossa on ennestään ympäristöliiketoimintaan keskittyviä yrityksiä.

Kehittämispäällikkö Mika Penttilä Kinnosta näkee Hyötyvirta-yritysalueen kehittämisen tärkeäksi ja pitää aluetta houkuttelevana sijoittumispaikkana juuri kiertotaloudessa toimiville yrityksille:

”Kaakkois-Suomen elinvoiman lisääminen tarvitsee tekoja kestävän kehityksen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tässä erinomaisen työkalun tarjoaa Hyötyvirta-alueen kehittäminen. Houkuttelevaksi alueen tekee hyvä sijainti ja saavutettavuus keskellä Kymenlaaksoa sekä alueella jo toimivat yritykset – kiertotaloutta ei ole ilman kumppanuuksia.”

”Tavoitteena on saada alueelle uusia sijoittujia ja käynnistää erilaisia kiertotaloutta kehittäviä kokeiluita yhdessä yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Tässä erilaisten hankkeiden rooli resurssien tuojina on merkittävää. Yhteistyössä rakentamalla saadaan aikaan toimintaympäristö, joka tukee alueen kehitystyötä sekä itse arjen yritystoimintaa. Tässä on hyvin nähtävissä eri taustaisten toimijoiden yhteistyön edut. Rakentamalla tämän tyyppistä kasvualustaa yhteisten ponnistelujen selkärangaksi ja jatkuvuuden takaamiseksi tehdään työtä monen positiivisen asian mahdollistamiseksi ja alueen houkuttelevuuden parantamiseksi.”