Talouden lukutaito on kansalaistaito

Mitä talouden lukutaito kansalaistaitona tarkoittaa, ja miten konkreettisia, oman talouden hallintaan liittyviä taitoja voitaisiin lisätä?

Talouselämän vaikuttajien kirjoituksissa on nostettu esiin kansalaisten talousosaamisen ja talouden hallinnan kehittämisen tarve (esim. Ritakallio 27.12.2019, Rehn, Lounasmeri, Kauppi 10.5.2019, Hallipelto 19.8.2019). Myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa luvataan kehittää kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kaikissa ikäryhmissä sekä lisätä talousosaamista eri asteisessa koulutuksessa. (Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta 2019). Suomalaisten taloustaitoja on kohennettava järjestelmällisesti, sillä talouden lukutaito on keskeinen kansalaistaito, kuten Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toteaa (29.1.2020.)

Taloudellisella lukutaidolla (financial literacy) voidaan Panu Kalmin mukaan (Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2013, 150, 153) tarkoittaa talousosaamista, talouteen liittyvää tiedollista osaamista ja kykyä soveltaa tietämystään käytäntöön.  Kyky ymmärtää ja hoitaa omaan taloudenpitoon liittyviä asioita on merkityksellistä, sillä Kalmin mukaan tutkimuksissa on havaittu taloudellisen lukutaidon parantavan yksilöiden taloudellista tilannetta ja toivotun laista taloudellista käyttäytymistä.

Katri Viitasalon mukaan (2019, 9) taloudellisessa lukutaidossa on kyse myös taloudellisesta toimintakyvystä tai toimintakykyisyydestä (financial capability), kyvystä tehdä taloudellisia valintoja ja toimia taloudellisesti perustellulla tavalla. Taloudellisten tietojen ja taitojen lisäksi taloudellinen toimintakyky pitää sisällään arkisen taloudenhallinnan, kyvyn varautua tulevaisuuden muutoksiin, palveluiden ja tuotteiden valintojen tekemisen sekä kyvyn seurata taloutta.

Viitasalon mukaan olennaista on myös sen huomioiminen, että taloudellista käytöstä ohjaavat arvot, asenteet ja ajatukset, sillä kuten Timo Ritakallio kirjoittaa (27.12.2019), omat kulunsa ja menonsa hallitsevat kotitaloudet hyödyttävät koko kansakuntaa ja taloustaitojen avulla rakennetaan pohjaa Suomen tulevalle menestykselle.

Taloudellinen ahdinko heikentää taloudellista harkintakykyä

Köyhyyden mekanismeja tutkittaessa on Anja Peltosen ja Markus Kanervan (HS 8.7.2016) mukaan todettu köyhyydestä ja niukkuudesta seuraavan huonoja valintoja. Kun kuluttaja elää jatkuvasti taloudellisessa ahdingossa, toimintakyky ei Peltosen ja Kanervan mukaan ole keskivertokuluttajan tasolla. Haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien asemaan tulisikin heidän mukaansa kiinnittää erityistä huomiota ja heille pitäisi tarjota kohdennettua apua, jotta he eivät tekisi oman etunsa vastaisia ratkaisuja.

Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että taloussosiaalityön osaamista on vahvistettava, sillä tiedolle taloussosiaalityöstä on suuri tarve. Minna Zechnerin (2019, 5) mukaan taloussosiaalityön työorientaatiolle ja taloudellisia toimintaedellytyksiä vahvistavalle työotteelle on tarvetta laaja-alaisesti kaikissa sellaisissa palveluissa, joissa kohdataan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä. Rahasta puhuminen ja taloushuolista kysyminen voisivat olla Zechnerin mukaan nykyistä vahvemmin osa asiakastyötä kaikkialla, missä kohdataan erilaisissa elämän muutostilanteissa ja psykososiaalisen tuen tarpeissa olevia ihmisiä. Esimerkiksi Helsingin Sanomien haastatteleman Tampereen Kaukajärven neuvolan terveydenhoitajan Elisa Matikaisen mukaan rahahuolet nousevat usein esiin mietittäessä perhekokoa (HS 2.2.2020). Ikäihmisiin kohdistuvien petosten ehkäisemiseen tähtää Suvanto ry:n hanke Mummonmarkan vartijat (2018-2021).

Keinoja talouden lukutaidon kehittämiseen

Kuluttajan käyttäytymiseen ja päätöksentekoon vaikuttaa Peltosen ja Kanervan (HS 8.7.2020) mukaan, miten ja missä yhteydessä tietoa annetaan. Suomessa viranomaisten lisäksi useat kymmenet yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat tekevät tärkeää työtä kansalaisten talousosaamisen edistämiseksi tuottamalla materiaalia ja järjestämällä tapahtumia. Esimerkiksi Suomen Kuluttajaliiton hankkeen Huijarit kuriin avulla (2019-2021) pyritään antamaan tietoa kuluttajille siitä, miten verkossa liikkuviin digihuijauksiin pystyy ennakolta varautumaan.

Kouvolan Nuorkauppakamarin ja yhteistyötahojen Riittääkö-pelimerkit–taloustaitoja-nuorille-aikuisille taloustaitokiertueella Xamkin Kouvolan kampuksella marraskuussa 2019 pyrittiin herättämään kiinnostusta talouden hoitamiseen nuorten aikuisten taloustaitoja kehittämällä sekä kannustamalla ottamaan vastuuta omasta taloudestaan. Jatkossa Suomen Pankki ottaa 29.1.2020 tiedotteensa mukaan vastatakseen taloudenhallintaan liittyvän kansallisen strategian kirjoittamisen ja toiminnan koordinoinnin keräämällä tietoa eri osapuolten toiminnasta ja hankkeista.

Taloudellisen lukutaidon tarve koskee kaikkia ikäluokkia varhaiskasvatusikäisistä ikäihmisiin. Tarvitaan koko kansakunnan kattavaa ja eri elämänvaiheisiin soveltuvaa taloudellisen toimintakyvyn vahvistamista, kuten Marttaliiton Erkki Ukkola ja Marianne Heikkilä toteavat Helsingin Sanomien kirjoituksessaan (2.1.2020), sillä omista raha-asioista huolehtiminen hyödyttää jokaista yksilöä ja sitä kautta yhteiskuntaa. Riittävä talousosaaminen luo pohjan ja perustan kansalaisen ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille, kuten Leila Salonen Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessa 8.1.2020 toteaa.

Lähteet:

Hallipelto Aatos 19.8.2019 Taloustaitoja kannattaa opettaa myös aikuisille. Helsingin Sanomien yleisönosastonkirjoitus.

Huijarit kuriin! – Kuluttajaliiton hanke 1.1.2019–31.12.2021. Saatavissa: https://www.kuluttajaliitto.fi/hankkeet/huijarit-kuriin/

Kalmi Panu 2013. Taloudellinen lukutaito ja sen kritiikki. Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 2/2013.

Matikainen Elisa 2.2.2020. Helsingin Sanomien artikkelissa Vauvakatoon tarjolla useita lääkkeitä. Vihavainen Suvi, Ervasti Anu-Eliina.

Mummonmarkan vartijat – Ikääntyneiden taloudellisen kaltoinkohtelun torjuntahanke vuosina 2018 – 2021. Suvanro ry.

Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019.

Peltonen Anja, Kanerva Markus 2016.  Taloudellinen ahdinko heikentää harkintakykyä. Helsingin Sanomien Vieraskynä-kolumni 8.7.2016.

Rehn Olli 29.1.2020. Suomen Pankki laatii kansallisen suunnitelman talousosaamisen edistämiseksi. Tiedote 29.1.2020. Saatavissa: https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/tiedotteet/2020/suomen-pankki-laatii-kansallisen-suunnitelman-talousosaamisen-edistamiseksi/

Rehn Olli, Lounasmeri Sari, Kauppi Piia-Noora 10.5.2019. Taloustaitojen parantaminen on tulevan hallituksen tehtävä. Puheenvuoroja. Saatavissa: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/hallituksen-pitaa-luoda-taloustaitostrategia-talouselaman-vaikuttajat-vaativat-lisaa-talousopetusta-kaikille-kouluasteille/

Riittääkö-pelimerkit-taloustaitoja-nuorille-aikuisille taloustaitokiertue Xamkin Kouvolan kampuksella 26.11. 2019.

Ritakallio Timo 27.12.2019. Taloustaidoissa on parantamisen varaa. Helsingin Sanomien Vieraskynä-kolumni.

Salonen Leila 8.1.2020. Taloustaidot ovat hyvinvoinnin perusta. Helsingin Sanomien yleisönosastonkirjoitus.

Suomen Pankki 29.1.2020. Suomen Pankki laatii kansallisen suunnitelman talousosaamisen edistämiseksi. Tiedote 29.1.2020. Saatavissa: https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/tiedotteet/2020/suomen-pankki-laatii-kansallisen-suunnitelman-talousosaamisen-edistamiseksi/

Ukkola Erkki, Heikkilä Marianne 2.1.2020. Kansalaisten talousosaaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä. Helsingin Sanomien yleisönosastonkirjoitus.

Viitasalo Katri 2019. Mistä taloussosiaalityössä on kyse? Teoksessa: Zechner Minna, Karjalainen Sirpa, Viitasalo Katri (toim.) Avauksia taloussosiaalityöstä. Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 2019.

Zechner Minna 2019. Teoksessa: Zechner Minna, Karjalainen Sirpa, Viitasalo Katri (toim.)  Avauksia taloussosiaalityöstä. Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 2019.