Asiakaslähtöinen kuntoutus lähtee yksilöllisyyden huomioimisesta

Me ihmiset olemme yksilöitä, joiden toimintakyky samoin kuin arjen tarpeet ja tavoitteet muuttuvat elämän varrella. Jokaisella on omanlaisensa elämänhistoria ja kiinnostuksen kohteet. Ajan myötä terveydentila ja toimintaympäristöt muuttuvat, samoin toiveet.

Vaikka kahdella henkilöllä olisi samat sairaudet ja elinolosuhteet, niiden vaikutukset arkiseen elämään voivat poiketa suuresti. Jokaisen ihmisen kokemus omasta toimintakyvystään on yksilöllinen.

Kuntoutuksen avulla voidaan kohentaa syystä tai toisesta alentunutta toimintakykyä. Jotta kuntoutuminen onnistuisi, se on suunniteltava ja toteutettava yksilöllisesti. Asiakaslähtöinen ja vaikuttava kuntoutus lähtee kuntoutujan ainutlaatuisista tarpeista ja tavoitteista.

Kuntoutuksen tavoitteissa ja toteutuksessa on huomioitava muun muassa terveydentila ja olosuhteet, joissa asiakas elää ja toimii. Myös yksilötekijät on huomioitava. Yksilötekijöillä tarkoitetaan taustatietoa yksilön elämästä ja elintavoista. Näitä ovat esimerkiksi sukupuoli, koulutus, elämäntyyli ja selviytymiskeinot.

Kokonaisvaltaista toimintakyvyn kuvausta

Sairauden tai vamman vaikutuksia yksilön elämään voidaan kuvata ja ymmärtää ICF-luokituksen avulla. Se on WHO:n luokitus, kuten monelle tuttu sairauksia ja terveydentiloja luokitteleva ICD. ICF eli Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus on esitetty kuviossa 1.

ICF-luokituksessa on luokiteltu eli annettu koodit suurelle määrälle toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Niiden avulla kuvataan terveydentilan ja toimintakyvyn rajoitteita kehon toimintojen ja rakenteiden sekä suorituksen ja osallistumisen kautta. Myös ympäristötekijät on luokiteltu.

Lisäksi ICF-luokituksessa kuvataan, että yksilötekijät määrittelevät keskeisesti toimintakykyä. Silti niitä ei ole toistaiseksi luokiteltu. Yksilötekijöiden on katsottu olevan mm. kulttuurisidonnaisia, joten kansainvälistä yksimielisyyttä on haasteellista saavuttaa.

Käytännön työssä kuntoutuksen ammattilaiset silti ottavat yksilötekijöitä huomioon. Joitain tekijöitä kirjataan asiakkaan tietoihin varsin rutiininomaisesti. Esimerkiksi ikä ja sukupuoli ovat hyvin usein tietojärjestelmiin kirjattavia asioita.

Kirjallisuuskatsauksella syvempää ymmärrystä yksilötekijöistä

ICF-luokituksen avulla on tarkoitus kuvata toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Pitäisikö siinä siis pyrkiä luokittelemaan myös yksilötekijät? Miten yksilötekijät ymmärretään ja miten ne vaikuttavat kuntoutuksessa?

Etsimme vastauksia scoping review -kirjallisuuskatsauksen avulla. Useista tietokannoista haettiin vuosina 2010–2020 julkaistuja vertaisarvioituja tutkimuksia. Systemaattinen haku ja aineiston valinta on kuvattu kuviossa 2.

Mukaanottokriteerien perusteella analysoitavaksi valittiin 226 tutkimusta. Niissä oli määritelty yksilötekijöiksi suuri määrä erilaisia asioita. Niiden tarkastelu osoitti, että yksilötekijöiden määrittely on haasteellista. Osa nimetyistä asioista ei kuvannut lainkaan yksilötekijöitä.

51 tutkimusartikkelissa pohdittiin yksilötekijöiden roolia tarkemmin. Niissä tuotiin esille havaintoja yksilötekijöiden suuresta merkityksestä käytännön kuntoutuksessa. Osassa myös todettiin, että yksilötekijöitä tulisi huomioida nykyistä tarkemmin. Pieni osa artikkeleista suositteli yksilötekijöiden luokittelua.

Yksilötekijät vaikuttavat kuntoutuksen tuloksiin

Tarkasteluun otetuissa tutkimusartikkeleissa pohdittiin yksilötekijöitä ja niiden merkitystä kuntoutuksessa erilaisista näkökulmista.

Yksilötekijöitä voidaan tarkastella kuntoutumista edistävinä tai estävinä tekijöinä. Esimerkiksi aiemmat hyvät tai huonot kokemukset, odotukset tai omat tavoitteet voivat vaikuttaa voimakkaastikin kuntoutumiseen.

Joihinkin yksilötekijöihin on mahdollista vaikuttaa kuntoutuksella. Muun muassa uskomukset tai käyttäytymismallit ovat tällaisia tekijöitä. Sen sijaan vaikkapa ikää ja etnistä taustaa ei voi muuttaa kuntoutuksella.

Jotkin yksilötekijät, kuten esimerkiksi sukupuoli ja ikä vaikuttavat riskitekijöihin ja fyysisen aktiivisuuteen. Kuntoutuksessa tällaisia yksilötekijöitä on tarpeen huomioida.

Ammattilaisten näkökulmasta yhteinen ymmärrys löytyy helpommin, jos yksilötekijät on määritelty yhteisesti. Niiden kattava ja systemaattinen kartoitus edesauttaa moniammatillista kuntoutusta.

Yksilötekijät ja asiakaslähtöisyys

Voidaan esittää eriäviä mielipiteitä siitä, onko yksilötekijöiden luokittelu tarpeen tai mahdollista. Tutkimusten perusteella emme löytäneet kysymykseen yksiselitteistä vastausta.

Kuntoutuksen eri vaiheissa yksilötekijät on joka tapauksessa syytä ottaa huomioon. Yksilötekijät vaikuttavat tarpeen arvioinnista tavoitteiden asettamiseen ja toteutuksesta tulosten arviointiin. Asiakaslähtöisen kuntoutuksen edellytyksenä on yksilöllisyyden toteutuminen.

Lähdekirjallisuutta

Karhula, M., Saukkonen, S., Xiong, E., Kinnunen, A., Heiskanen, T. & Anttila, H. 2021. ICF Personal Factors Strengthen Commitment to Person-Centered Rehabilitation – A Scoping Review. Saatavissa: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fresc.2021.709682/full

Karhula, M., Saukkonen, S., Kinnunen, A., Heiskanen, T., Xiong, E., & Anttila, H. 2021. ICF-luokituksen yksilötekijöiden kuvaus on osa toimintakyvyn laaja-alaista arviointia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus ICF-yksilötekijöitä käsittelevistä tutkimuksista. Kuntoutus, 44(2), 9–24. Saatavissa: https://doi.org/10.37451/kuntoutus.109476

Kinnunen, A., Saukkonen, S., Karhula M., Xiong, E., Heiskanen T. & Anttila, H. 2021. Uutta tietoa yksilötekijöistä fysioterapiassa. Fysioterapia 01/2021. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/141016

ICF-luokitus. 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus