Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma syntyi laaja-alaisesti osallistaen

Vastuullinen, menestyvä ja muutosjoustava Etelä-Savon ruoka-ala on maakunnan ruoka-alan kehittämisvisio vuosille 2021–2027. Tähän visioon ja sitä tukeviin viiteen kehittämisteemaan on vahvasti sitouduttu, sillä ohjelman valmisteluun on osallistunut laaja joukko sidosryhmiä ja alueen yrittäjiä.

Vision mukaiseen Etelä-Savon ruoka-alaan päästään, kun vahvistetaan osaamista, vastataan yhteiskunnan haasteisiin muutosjoustavuudella ja vastuullisuudella sekä kehitetään ruoka-alalle uusia toimintamallia.

Eteläsavolaista luontoa ja paikallisuutta hyödynnetään ja niistä löydetään lisäarvoa sekä lisätään ruokaviestintää ja ruokakasvatusta. Näihin teemoihin on laadittu tavoitteet sekä pitkän ja lyhyen tähtäimen kehittämiskohteet.

Tunne nykytilanne, jotta voit kehittää

Ruoka-alan kehittämisohjelman työstäminen alkoi laajasta nykytilan analyysistä. Nykytila-analyysiin koottiin reilu sata Etelä-Savon ruoka-alan kehittämishanketta vuosilta 2014–2020. Työ oli varsin haasteellinen, sillä yhtenäistä hankerekisteriä, joka kattaisi kaikki hankerahoitukset ja alueen toimijat, ei ole.

Hankkeiden tavoitteita verrattiin vuosien 2014-2020 ruoka-alan kehittämisohjelmaan, maaseutuohjelmaan ja maakuntastrategiaan. Hankkeiden tuloksia ei voitu verrata, koska niitä ei ole koottu yhteen paikkaan eikä hankkeiden toteutumista voitu arvioida.

Yhtenä tuloksellisuuden mittarina otettiin esille eteläsavolaisten yritysten menestyminen. On vaikea todentaa, mitkä näistä ovat juuri tehtyjen hankkeiden vaikutusta, mutta alan yleinen kehittämisellä on heijastevaikutuksia laajasti.

Toki Etelä-Savon ruoka-alaa on tarkasteltu myös tilastojen valossa. Ruoka-alan yhteiskunnallista merkitystä kuvaa sen liikevaihto, joka on kasvanut vuosittain ja vuonna 2018 se oli jo lähes miljardi euroa.

Työrukkanen ja valmisteluryhmä

Ruoka-alan kehittämisohjelma valmisteltiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeessa, jota toteutamme yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Ohjelman valmistelun työrukkanen muodostuikin näiden hankeorganisaatioiden edustajista. Lisäksi työrukkanen sai tuekseen organisaatioiden asiantuntijoita.

Samaan aikaan on ollut valmisteilla maakunnan maaseudun kehittämisohjelma CAP27. Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutuosaston edustajat tulivat mukaan valmistelutyöryhmään, koska maaseudun ja ruoan todettiin liittyvän kiinteästi yhteen.

Maakunnan mahdollisuuksien löytäminen

Kehittämisteemojen löytämiseksi haastateltiin valtakunnallisia ruoka-alan vaikuttajia sekä tiettyjen erikoissektoreiden, kuten luonnonmarjat, huoltovarmuus ja monipaikkainen asuminen, toimijoita.

Haastateltavien lisäksi tulevaisuuskuvia hahmoteltiin erilaisten trendikatsauksien ja valtakunnallisten kehittämisohjelmien kautta. Mahdollisuudet ja uhat koottiin PESTEL-analyysiin, josta saatiin suuntaviivat teemoille.

Kehittämisteemoja esiteltiin alueen sidosryhmille ja niitä työstettiin eteenpäin työpajoissa. Korona ei hidastanut valmistelua, vaan mahdollisti todella laaja-alaisesti ruoka-alan kehittäjien osallistumisen työskentelyyn.

Onko ohjelma tarpeen yrittäjille?

Etelä-Savon maakuntastrategian kärkinä ovat metsä, vesi ja ruoka. Ruoka-alan kehittämisohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat, joiden myötä ruoka-ala kasvaa ja alan yrittäjien kannattavuus paranee.

Kehittämisohjelman tulee palvella alueen ruoka-alan yrittäjien tarpeita. Tämän asian varmistamiseksi haastateltiin paria kymmentä yritysten edustajaa, joilta saatiin konkreettisia täsmennysehdotuksia sisältöihin.

Mitä sitten, kun maailma muuttuu?

Ruoka-alan sidosryhmistä ja yrittäjistä koottiin ohjelmatyöryhmä, joka antoi viimeisen silauksen ohjelman sisältöön. Muutettavaa ei ollut paljon, sillä monet olivat mukana koko ohjelmaprosessin ajan. Tämä työryhmä toimii jatkossa kehittämisohjelman seurantaryhmänä eli tekee maailman muuttuessa muutoksia myös ohjelman kehittämiskohteisiin.

Ohjelman toteutumisen etenemiseen luodaan seurantajärjestelmä, johon kootaan maakunnassa käynnissä olevat hankkeet, toimenpiteet ja tulokset. Tavoitteena on saada avoimuutta kehittämiseen, välttää päällekkäisiä toimenpiteitä ja tuoda lisää vaikuttavuutta tehtävälle työlle.

Seurantajärjestelmä työstetään Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n sivuille ekoneum.com. Tiettävästi se on lajissaan ensimmäinen ainakin ruoka-alalla.

Askel kohti jotain suurempaa

Ruoka-alan yhteistyötä on tehty Ekoneum ry:n toimesta jo 20 vuotta. Parina viime vuonna Ekoneumin jäsenpohja on laajentunut. Yhteistyötä on tehty laaja-alaisesti kehittämisohjelman laadinnassa ja Etelä-Savon maakuntaliiton ELMO-hankkeen ruokaklusteri-työpajoissa.

Lähikuukaudet näyttävät, syntyykö Etelä-Savoon Suomen ensimmäinen EU:n akkreditoima ruokaklusteri.

Prosessikaavioon tekstivastine:

Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelman prosessikaaviossa kuvataan ohjelman laadinnan eteneminen sekä keitä toimijoita halutaan kuulla ja mitä strategioita tai kehittämisohjelmia huomioida prosessin eri vaiheissa. Keskeiset ohjelmatoimijat ovat Xamk, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luke. Nykytila-analyysin tulisi valmistua 28.2.2020 mennessä, keskeiset kehittämisteemat tulisi tunnistaa 22.4.2020 mennessä ja kehittämisohjelman tulisi olla valmis 31.11.2020.