Etelä-Savosta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn laboratorio?

Lähes 500 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta. Etelä-Savossa tyypin 2 diabetesta sairastavia henkilöitä on noin 7 900, ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Diabeteksen kustannukset Essoten alueella ovat yli 15 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvavat huomattavasti diabeteksen liitännäissairauksien, kuten verenpainetaudin, kohonneen veren kolesterolin ja sydänsairauksien myötä. Suomalaisista tyypin 2 diabeetikoista yli 40 prosentilla on vähintään kolme liitännäissairautta. (Koski, 2019)

Yksi keskeinen syy diabeteksen lisääntymiselle on väestön ikääntyminen, sillä diabeteksen esiintyvyys kasvaa erityisesti ikääntymisen myötä. Etelä-Savon väestörakenne ikääntyy nopeimmin verrattuna muihin Suomen alueisiin, mikä tekee asiasta erityisen merkityksellisen maakunnan terveydenhoitokustannusten hallinnan näkökulmasta. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on maan korkein (Maakuntaliitto, 2021).

Työiässä olevista ihmisistä yli 100 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mikä vaikuttaa merkittävästi terveydenhuollon kustannuksiin, työn tuottavuuteen, poissaoloriskiin ja työkyvyttömyyteen (Chaker et al., 2015; Lavigne, Phelps, Mushlin, & Lednar, 2003; Schofield et al., 2014). Nämä riskit kasvavat diabeteksen keston pidentyessä.

Etelä-Savossa työikäisten osuus on suhteessa muihin maakuntiin pienempi, mikä yhdistettynä ikääntyvään väestöön heikentää huoltosuhdetta. Työikäisen väestön tyypin 2 diabetes lisää maakunnan terveystaakkaa siis kahdesta näkökulmasta: sekä työvoiman tuottavuuden laskun ja työkyvyttömyyden, sekä ikääntyvän väestön lisääntyvän tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyden myötä.

Elintapaohjaus on tehokasta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja elämänlaadun parantamisessa

Keskeinen tekijä tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä on pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeritaso. Epäterveelliset päivittäiset tavat, kuten tupakointi, liiallinen istuminen, vähäinen liikunta sekä liiallinen ja epäterveellinen syöminen ovat yhteydessä diabeteksen kehittymiseen ja heikentävät taudinkuvaa sen edetessä. Vastaavasti tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä tehokkaasti jo pienillä elintapamuutoksilla.

Kymmenen vuoden seurannassa havaittiin, että jokainen 1 %:n (absoluuttinen) lasku pitkäaikaisessa verensokerissa (HbA1c, glukoosihemoglobiini) oli yhteydessä 21 % laskeneeseen kuolleisuuden riskiin, 14 % laskeneeseen sydäninfarktin riskiin, ja 37 % laskeneeseen mikrovaskulaaristen tapahtumien riskiin (Stratton et al., 2000). Jo pienet päivittäiset muutokset, kuten istumisen tauottaminen kävelyllä säännöllisesti, laskevat verensokeritasoa merkittävästi (Dunstan et al., 2012).

Pienten päivittäisten muutosten tekeminen pitkällä aikajänteellä voi laskea diabeteksen esiintyvyyttä merkittävästi. Vaikka useat tutkimukset ovat osoittaneet elintapaohjauksen tehokkuuden, ei tarkasti kontrolloitujen tutkimusmenetelmien toteuttaminen käytännössä ole helppoa ja usein edes mahdollista. Siksi on tärkeää kohdentaa toimenpiteitä tehokkaaksi todettujen menetelmien jalkauttamiseen. Tämä vaatii laaja-alaista yhteistyötä tutkimuksen, terveydenhuollon, järjestöjen sekä päättäjien kesken.

Etelä-Savossa elintapaohjaukseen on panostettu merkittävästi

Etelä-Savossa jokaisella korkean tyypin 2 diabetesriskin omaavalla henkilöllä on mahdollisuus päästä ilmaiseksi elintapaohjaukseen. Palveluohjausta toteutetaan yhteistyössä työterveyden, terveydenhuollon ja eri järjestöjen toimesta. Elintapaohjaus on järjestelmällistä ja suhteellisen hyvin resursoitu Essoten perusrahoituksella.

Essote ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Active Life Lab ovat tehneet yhteistyötä alueellisen elintapaohjauksen kehittämiseksi kahden vuoden ajan. Essote on panostanut ennaltaehkäisevään toimintaan toteuttamalla elintapaohjausta omana perustyönään yli puolitoista vuotta. Päävastuu toiminnasta on yhdellä päätoimisella elintapaohjaajalla sekä yhteyshenkilöillä, joita löytyy jokaisesta Essoten jäsenkunnasta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Active Life Lab osallistuu toimintaan keräämällä tietoa elintapaohjauksen vaikuttavuudesta. Tämän ovat mahdollistaneet Etelä-Savon maakuntaliiton, Mikkelin kaupungin ja muiden sidosryhmien investoinnit Kalevankankaaseen ja sen tutkimusinfrastruktuuriin.

Elintapaohjaukseen osallistuvat pääsevät maksutta Active Life Labin vaikuttavuusmittauksiin, mikä on osallistujille motivoivaa. Alustavien tulosten mukaan elintapaohjaus vähentää kiputuntemuksia, edistää sosiaalista toimintakykyä ja lisää liikunnan suunnitelmallisuutta. Vaikutuksia verensokeritasoon ja siten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn, joka on toiminnan päätavoite, päästään näkemään vielä tämän vuoden puolella.

Kansainvälisesti kiinnostava toimintamalli

Panostus elintapaohjaukseen on investointi alueen ihmisten hyvinvointiin. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen toimintamalli julkisen terveydenhuollon ja tutkimuslaitoksen yhteistyöstä laajentaa hyödyt vielä hyvinvointivaikutuksia laajemmalle.

Järjestelmällisesti toteutettava elintapaohjaus ja siitä kerättävä data ovat jo nyt herättäneet kiinnostusta kansallisesti ja kansainvälisesti. Ihmisten rekrytointi tutkimusprojekteihin on usein pitkä ja haastava prosessi, mutta Essoten ja Active Life Labin yhteistyömallissa toiminta on rakennettu prosessin sisälle. Tämä tehostaa tutkimusten toteuttamista huomattavasti ja tuo tärkeää tietoa elintapaohjauksen vaikuttavuuden kehittämiseksi.

Yhteistyötä on tehty myös yritysten kanssa, jotka harvoin pääsevät testaamaan tuotteitaan korkean riskin kohderyhmillä, vaikka uusien hyvinvointi-innovaatioiden kehittäminen juuri heille olisi ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyömalli on jo nyt auttanut kilpaillun rahoituksen saamisessa. Sekä Business Finland että Suomen Akatemia ovat myöntäneet Active Life Labille merkittäviä tutkimusrahoituksia, joiden tiedonkeruu perustuu yhteistyömalliin.

Jatkossa on tärkeää panostaa etenkin digitaalisten toimintamallien kehittämiseen sekä elintapaohjausprosessin käyttäjälähtöisyyteen, jotta elintapaohjauksen toteuttaminen ja toteuttaminen olisi mahdollista terveydenhuollon resurssien vähentymisestä ja väestön huoltosuhteen heikentymisestä huolimatta. Näissä asioissa onnistuminen myös takaa toimintamallin ja siitä nousevien innovaatioiden kansainvälisen potentiaalin. Käyttäjäystävällisten palveluiden tuoma lisäarvo ja hyvinvointi sekä digitaalinen yhdenvertaisuus ovat Xamkin tutkimus- ja kehitystoiminnan strategisia painopistealueita.

Etelä-Savolla on potentiaalia olla vaikuttavan ennaltaehkäisyn mallimaakunta, jonka osaamiselle on kansainvälistä kysyntää. Toivomme, että Etelä-Savossa tehtäviä investointeja väestön hyvinvointiin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan jatketaan. Vaikuttavan toiminnan tuloksena ovat miljoonien säästöt, sekä innovatiivisen toimintamallin tuoma vetovoima.

Lähteet

Chaker, L., Falla, A., van der Lee, S. J., Muka, T., Imo, D., Jaspers, L., … Franco, O. H. (2015). The global impact of non-communicable diseases on macro-economic productivity: a systematic review. European Journal of Epidemiology, 30(5), 357–395. https://doi.org/10.1007/s10654-015-0026-5

Dunstan, D. W., Kingwell, B. A., Larsen, R., Healy, G. N., Cerin, E., Hamilton, M. T., … Owen, N. (2012). Breaking Up Prolonged Sitting Reduces Postprandial Glucose and Insulin Responses. Diabetes Care, 35(May), 976–983.

Koski, S. (2019). Diabetesbarometri.

Lavigne, J. E., Phelps, C. E., Mushlin, A., & Lednar, W. M. (2003). Reductions in Individual Work Productivity Associated with Type 2 Diabetes Mellitus. PharmacoEconomics, 21(15), 1123–1134. https://doi.org/10.2165/00019053-200321150-00006

Maakuntaliitto, E.-S. (2021). Yleiskatsaus – Etelä-Savo Ennakoi. Retrieved October 15, 2021, from https://www.esavoennakoi.fi/yleiskatsaus

Schofield, D., Cunich, M. M., Shrestha, R. N., Passey, M. E., Veerman, L., Callander, E. J., … Tanton, R. (2014). The economic impact of diabetes through lost labour force participation on individuals and government: Evidence from a microsimulation model. BMC Public Health, 14(1), 1–8. https://doi.org/10.1186/1471-2458-14-220

Stratton, I. M., Adler, A. I., Neil, H. A. W., Matthews, D. R., Manley, S. E., Cull, C. A., … Holman, R. R. (2000). Association of glycaemia with macrovascular and microvascular complications of type 2 diabetes (UKPDS 35): prospective observational study. BMJ, 321(7258), 405–412. https://doi.org/10.1136/BMJ.321.7258.405