Hyvä hanke tehdään kohtaamisilla, konkretialla ja reflektoimalla

Mitkä ovat hyvän hankkeen osatekijät? Yrittäjä Susanna Sillanpää ja projektipäällikkö Satu Pulkkinen ovat sitä mieltä, että ne ovat kohtaaminen, konkretia ja reflektointi.

Kohtaaminen on onnistuneen hankkeen ensimmäinen elementti ja toiminnan ydin. Kun yrittäjä ottaa omasta kalenteristaan aikaa osallistuakseen hankkeeseen, hän tulee sinne suurin toivein. Jokainen hanke kääntyy plussalle, jos hanketyöntekijät ovat aidosti läsnä ja he ovat kiinnostuneita ihmisistä ja heidän yrityksistään. Aidon läsnäolon ja kiinnostuksen kautta syntyy kohtaaminen.

Yrittäjä saattaa esimerkiksi kuulla arvostelua tavastaan toimia ja tehdä työtä. Hankkeesta tulee oitis epäonnistunut, mikäli hanketyöntekijä asettaa itsensä yrittäjän yläpuolelle ja alkaa sieltä ohjaamaan ja arvostelemaan yrityksen toimintaa. Yritykset ovat yrittäjille kuin lapsia: niiden arvosteleminen saa niskakarvat pystyyn ja peli on pelattu.

Pienyrittäjä tarvitsee tukea, ja siitä hankkeissakin on pohjimmiltaan kysymys. Tuen antaminen ei ole arvostelemisesta, vaan arvostamista. Vain siten voidaan kohdata aidosti ja pohtia kipeitäkin asioita.

Yrittäjä kaipaa konkretiaa

Pienyrittäjät tekevät pääsääntöisesti kaiken itse. Työn ohessa on otettava haltuun yhtä ja toista. Asiat jäävät puolitiehen, koska aika ja osaaminen ei riitä.

Kun hanketoimijoilla on hyvä näkemys yritysmaailmaan, he pystyvät suunnittelemaan hankkeeseen yrittäjän kannalta toimivia osia. Tällöin toteutetaan asioita, joilla on pitkäaikaisia ja kestäviä vaikutuksia vielä hankkeen päättymisen jälkeen. Onnistunut hanke vie asioita puheen tasolta konkreettiseen toimintaan, mikä on ehdoton edellytys onnistuneelle hankkeelle.

Hankkeilla on aina heikot hetkensä, ja niiden reflektointi on tärkeä elementti hankkeen onnistumiselle. Hanketyöntekijöiden on pystyttävä ottamaan vastaan myös kritiikkiä epäonnistuneista toimenpiteistä ja reflektoida omaa osuuttaan. Hankkeetkin voivat kehittyä, mikäli toimintaa uskalletaan reflektoida epäonnistumisten tunnistamisen sijaan.

Miksi TUTU-hanke onnistui?

TUTU-hankkeessa toteutui erityisen hyvin kaikki kolme onnistuneen hankkeen elementtiä. Yrittäjä Susanna Sillanpää kertoo, että hanketyöntekijät olivat oikeasti kiinnostuneita yrityksen toiminnasta.

– Tuolla kiinnostuksella he rohkaisivat minua näkemään omaa osaamistani uudella tavalla, sillä kohtaamiset olivat myönteisiä ja yhteiset keskustelut rohkaisevia, Sillanpää kehuu.

Asiat eivät jääneet vain keskustelun tasolle. Yrittäjä voi arvostaa niinkin yksinkertaista asiaa kuin myönteisiä some-päivityksiä hankkeessa mukana olevista yrityksistä.

– Somepostauksista välittyi tunne, että hanketyöntekijät uskoivat työhömme ja halusivat tukea sitä monella eri tavalla, Sillanpää jatkaa. – Näin TUTU-hankkeessa toteutui vahvasti arvostamisen näkökulma.

TUTU-hankkeessa jokaiselle yrittäjälle oli omia aikoja hanketyöntekijöiden yritysvierailulle. Yhdellä ensimmäisistä tapaamisista asetettiin yhteiset tavoitteet. Sillanpää tunnustaa, että tavoitteet unohtuivat matkan varrella, mutta ne olivat tehneet työtään alitajunnassa. Tämän hän huomasi, kun niihin palattiin hankkeen loppuvaiheessa.

– Yksilöllisten tavoitteiden asettaminen oli merkityksellistä antaen suunnan omalle TUTU-polulle, Sillanpää korostaa.

Hankkeessa oli monia konkreettisia elementtejä, joissa yrityksen toimintaa edistettiin käytännössä. Esimerkiksi Sillanpään yritykselle tehtiin yrityksen palvelumuotoilu, josta on hyötyä vuosiksi eteenpäin. TUTU-hankkeessa oli tarjolla monia konkreettisia toimenpiteitä, joista hankkeen osallistujat saivat valita sopivimmat ja kohdentaa ne oman yrityksen tarpeisiin.

Kun TUTU-hankkeella oli heikot hetkensä, pystyivät hanketyöntekijät reflektoimaan tilannetta. Yrittäjällä puolestaan oli mahdollisuus purkaa ärsytystään ilman, että se kääntyi ketään vastaan. Nämä synnyttivät myös hyviä keskusteluja siitä, millainen on hyvä hanke.

Hyvä hanke vaatii aktiivisen ja asiantuntevan toteuttajajoukon. Hankkeeseen osallistujan näkökulmasta toteuttajien tulee kohdistaa huomionsa ensisijaisesti hankkeen kohderyhmään. Tämä piirre toteutui TUTU-hankkeessa vahvasti, ja Sillanpää haluaakin kiittää hankkeessa työskennelleitä.

– Palautitte minulle uskon siihen, että hankkeisiin kannattaa osallistua ja niistä voi saada muutakin kuin ”pitäisi tehdä” -ahdistusta, Sillanpää päättää.