Kotimaisen kalan käyttöä pitäisi edistää – ensin on varmistettava saaliin matka

Valtioneuvosto on asettanut kotimaisen kalan käytön lisäämiselle varsin mittavat tavoitteet. Kalaa, nimenomaan kotimaista, tulisi olla yhä useammin suomalaisten lautasella. Kotimaisen kalan käytön lisäämisessä on haasteita, joita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on ratkottu monissa eri hankkeissa.

Muikku on Etelä-Savon ykköskala. Sitä pyydetäänkin yli miljoona kiloa vuodessa, lähes puolet koko maan saalismääristä. Etelä-Savossa sisävesikalojen käyttömahdollisuuksia on niin muikun pyynnin ja käytön lisäämisessä kuin myös vähempiarvoisten kalojen pyynnin, logistiikan ja jalostuksen kehittämisessä. Tähän kannattaa panostaa, sillä kotimaisen kalan käytön lisäämisellä on myös merkittäviä talousvaikutuksia.

Kotimainen kala on tulevaisuuden ruoka

Viidentoista vuoden päästä suomalaisten lautasilla on entistä enemmän kalaa ja kasviksia sekä kohtuullisesti lihaa ja maitotuotteita. Ravitsemuksellisesti tällainen ruokavalio olisi optimaalinen ja myös ympäristöystävällinen, sillä kalastus poistaa tehokkaasti vesistöihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää siten vesistöjen rehevöitymistä.

Valtioneuvosto hyväksyi kesällä Kotimaisen kalan edistämisohjelman. Sen tavoitteena on saada suomalaiset syömään viikossa keskimäärin 2,5 kala-annosta vuoteen 2035 mennessä, kun nykyisin kalaruokia syödään 1,7 annosta viikossa.

Kalan kulutuksen lisäyksen tulisi tapahtua erityisesti kotimaisella kestävästi tuotetulla kalalla. Sisävesien kalojen pyyntimäärät pitäisi tuplata. Se vaatii pyyntimenetelmien ja logistiikan kehittämistä.

Kalan kulutuksen kasvattaminen edellyttää myös uusien kalaruokien kehittämistä ruokapalveluihin. Kotimaisen kalan tarvetta lisää kulutuksen kasvun lisäksi tavoite kalatuotteiden viennin kasvattamiseen.

Xamk on ratkonut kala-alan pullonkauloja

Suomen puhtaat vedet ja niistä pyydetyt kalat ovat ainutkertaisia verrattuna monen muun maan vesistöistä pyydettyihin kaloihin. Miksi meillä ei sitten pyydetä kalaa ja kalateollisuus kukoista?

Syitä tähän on varmasti monia, kuten ammattikalastajien vähäinen määrä, logistiikkaketjujen puute, saalismäärien, -lajien ja -kokojen epätasaisuus sekä jalostajien puute. Näihin elinkeinokalatalouden ongelmakohtiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on työstetty ratkaisuja systemaattisesti jo useamman vuoden ajan.

Hankkeissa on kehitetty muun muassa kalojen lajittelua, logistiikkaa, jäljitettävyyttä ja saalistietojärjestelmä sisävesien kaupalliseen kalastukseen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Keskeisenä tavoitteena kehittämistyössä on kannattavuuden lisääminen koko arvoketjussa ja lisäarvon tuominen asiakkaalle.

Tavoitteena lisätä kotimaista kalaa ammattikeittiöissä

Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille -hankkeessa on kehitetty yhdessä Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa uusia muikkuruokia, joita on testattu muun muassa opiskelija- ja henkilöstöravintoloissa. Osa tuotekehityksen muikkuruoista on jotain ihan uutta, kun toiset ovat vanhoja tuttuja, mutta mahdollisesti jo unohdettuja.

Muikkuruokien kehittämisessä on alusta asti ollut mukana kerimäkeläinen kalanjalostusyritys Kerimäen Kalatalo Oy. Yritys on perustettu Kerimäelle, Savonlinnan kupeeseen, vuonna 2014 ja sen omistaa paikalliset kaupalliset kalastajat.

Kerimäen Kalatalo haluaa olla mukana edistämässä kotimaisen kalan käyttämistä. Viime keväänä yrityksen johdossa aloittanut myynti- ja tuotantopäällikkö Aki Malinen näkee yrityksen vahvuutena osaamisen muikun käsittelystä.

– Tunnen tekeväni tärkeää työtä, ilman kalanjalostusyrityksiä, kotimaista kalaa ei saada ruokapöytään, Malinen kertoo.

Yhteistyön tavoitteena oli selvittää pakastetun muikun käyttömahdollisuuksia ammattikeittiöissä, sillä järvikalojen vaihteleva saatavuus tuo omat haasteensa käytölle. Pakastetuilla järvikalatuotteilla jalostusyritykset lisäävät toimitusvarmuutta. Näin ratkaistaan jälleen yksi kotimaisen kalan käyttämisen este.

Tarvitaan kymmeniä uusia järvikalatuotteita

Vastuullinen ruokapalveluyritys pyrkii tarjoamaan asiakkailleen kotimaista kalaa tai ainakin etsimään tarjoamisen haasteisiin ratkaisuja. Kala-alan toimijoiden on osattava reagoida muuttuneisiin asiakkaiden tarpeisiin; niin ammattikeittiöt kuin kuluttajatkin toivovat markkinoille enemmän puolivalmiita kalatuotteita helpottamaan ruoanvalmistusta.

Toiveisiin ei voida vastata vain yhdellä tai kahdella järvikalatuotteella, vaan tarvitsemme kymmeniä ja jälleen kymmeniä erilaisia kotimaisesta kalasta valmistettuja, eri jalostusasteisia tuotteita. Niiden on myös löydettävä asiakkaat, toisin sanoen viestintää ja markkinointia kotimaisesta kalasta on lisättävä.

Lähde:

Kotimaisen kalan edistämisohjelma. Saatavilla: https://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/kotimaisen-kalan-edistamisohjelma