Nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen kehittämistä kanssatutkimuksella ja taiteella

Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa tutkimme ja kehitämme lähiössä asuvien nuorten yhteiskunnallista osallistumista Lahdessa ja Lappeenrannassa. Sometagi #osallistumisenpaikka tiivistää olennaisen aiheesta. Työ haastaa tutkimusryhmän löytöretkellä nuorten kokemusmaailmaan, ympäristöihin ja tiloihin.

Vuoden 2021 alussa käynnistynyt Nuorten lähiöosallisuus ja -aktiivisuus -tutkimushanke tuottaa tietoa Lahden ja Lappeenrannan tiettyjen lähiöiden tilasta ja alueellisesta eriytymisestä sekä siitä, miten 16–29-vuotiaiden nuorten kokemaa eriytymistä voisi lieventää. Tutkimusta tehdään kahdella kärjellä, jotka ovat kanssatutkimus ja taideperustainen työskentely.

Kanssatutkimuksen (co-research) lähtökohtana on ajatus nuoresta oman elämänsä ja ympäristönsä asiantuntijana (Honkanen, Karlsson & Poikolainen 2017). Tutkimusote painottaa tasavertaista suhdetta, jossa tutkimukseen osallistuvat nuoret tuottavat ja analysoivat tietoa yhdessä tutkijoiden kanssa sekä ohjaavat tutkijoita syvemmälle aiheeseen (Honkatukia, Rinne & Rättilä 2021).

Taideperustainen työskentely puolestaan sopii kanssatutkimuksen kanssa yhteen kuin hanska käteen. Sitä voidaan siis pitää eräänlaisena rajapintana, jonka avulla päästään lähemmäs tutkimuskohdetta ainutlaatuisen tiedon äärelle (Leavy 2020, 21). Taideperustainen työskentely on myös ympäristö- ja kontekstisidonnaista ja se toimii vuoropuhelua edistävänä alustana nuorten ja tutkijoiden välillä (Jokela, Hiltunen & Härkönen 2015).

Edellä kuvatut tutkimusotteet muodostavat yhdistelmän, jonka avulla tutkimusryhmä pyrkii aitoon muutokseen toimintaympäristöissä. Käytännössä järjestämme nuorten kanssa taideperustaisia projekteja kohdelähiöihin. Teemme työskentelyn aikana perinteistä etnografista havainnointia ja osallistuvaa havainnointia. Yhteisölliset teokset ovat myös tutkimuksen aineistoa. Projektien päätteeksi haastattelemme nuoret ja analysoimme heidän kanssaan yhdessä kuljettua matkaa.

Lisäksi toteutamme lähiöiden yläkouluille kvantitatiivisen kyselyn, joka tukee laadullista aineistoa. Hanke liittyy kokonaisuudessaan hyvinvointioppimisen käsitteeseen, jolla tarkoitetaan ihmisen hyvinvointia edistävien ja elämänhallintaa tukevien asioiden käytännönläheistä oppimista (Poikolainen & Honkanen 2016). Nuorten hyvinvointioppimista tapahtuu usein yhteisöllisissä ja epämuodollisissa vuorovaikutussuhteissa.

Luova ja turvallinen ilmapiiri johdattelevat osallistumaan

Oheinen sitaatti on eräältä taideprojektiin osallistuneelta nuorelta. Tällaisen palautteen voimalla ajelee mielellään Lahdesta kotiin Kuopioon hämärtyvässä syyssäässä.

Kanssatutkimus korostaa nuorten ja tutkijoiden ainutlaatuista suhdetta. Taideperustainen työskentely puolestaan läpäisee koko hankkeen ja luo sille toiminnallisen pohjan. Tähän mennessä olemme tehneet nuorten ottamiin valokuviin perustuvan somekampanjan, paikkasidonnaista taidetta, valomaalausta, luovaa kirjoittamista ja dokumentaarista valokuvausta. Tulevaisuudessa aiomme tehdä julkista taidehäirintää, esitys- ja mediataidetta sekä järjestää keskustelutilaisuuksia, joihin kutsumme paikallispolitikkoja.

Tutkimusryhmän tehtävä on mahdollistaa luovan ilmapiiri, jossa osallistujien on helppoa ja turvallista ilmaista itseään. Työskentelyn ohessa keskustelemme nuorten kanssa yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja heidän luottamuksestaan instituutioihin. Kanssatutkimus ottaa huomioon nuorten kokemukset ja henkilökohtaiset merkityksenannot.

Hybridityöskentely toimii

Nuorten tavoittaminen on haastavaa. Olemme kuitenkin saaneet toiminnasta sen verran mielekästä, että hankkeeseen mukaan lähteneet nuoret ovat lähes poikkeuksetta pysyneet kelkassa. Taidesessioiden hyvät tarjoilut ovat selkeästi myös vaikuttaneet osallistujien motivaatioon.

Alustavat johtopäätökset nuorten osallistumisesta ja aktiivisuudesta liittyvät vaikuttamiskanaviin. Nuoret osallistuvat omilla ehdoillaan ja hyödyntävät itselleen mielekkäitä väyliä, joita ovat erilaiset sosiaalisen median alustat. Somessa vietetty aika lomittuu erilaisina säikeinä reaalimaailmaan ja muodostaa sen kanssa kokonaisuuden. Nuoret vaihtavat luontevasti livestä sähköiseen ja takaisin. He voivat olla yhtä aikaa läsnä ja poissa.

Olemme hyödyntäneet asetelmaa ja alkaneet organoisoimaan toimintaa hybridinä. Tästä hyvä esimerkki löytyy Lahdesta, missä teemme yhteistyötä Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) ja LAB-ammattikorkeakoulun Yhteinen Mukkula -hankkeen kanssa.

Järjestämme ensin livesession Lahteen, jonka tarkoituksena on luoda innostava ja välitön suhde osallistujiin. Seuraava tapaaminen tapahtuu yhtä aikaa Teamsissa ja livenä LUTin kampuksella. Me tulemme tilaisuuteen etänä, ja LUTin puolesta nuoret ottaa vastaan erikoistutkija Anne Pässilä. Pässilä toimii tapaamisen kokonaisvaltaisena houstina eli järjestää kokoustilat, tarjoilee kahvit, huolehtii tekniikan toimivuudesta ja heittää sopivan pöljää läppää. Lopputuloksena olemme saaneet aikaan mielenkiintoista tutkimusmateriaalia ja kaikilla on hyvä fiilis.

Toinen tutkimusryhmää haastava tehtävä on kehittää areena, joka edistää nuorten osallistumista ja aktiivisuutta.  Tutkijat työskentelevät tällaisessa hankkeessa monessa roolissa. Järjestämme tilaisuuksia ja työpajoja sekä olemme usein kontaktissa kohdekaupunkien viranhaltijoihin ja tietenkin tuemme kaikin tavoin tutkimukseen osallistuvia nuoria.

Tiedon tuottamisen ohella tutkimus on myös nuorten sosiaalista vahvistamista. Tämän voi esimerkiksi päätellä oheisesta nuoren kommentista, jonka hän lausui erään työpajan päätteeksi.

Aika näyttää, miten prosessi etenee. Mielenkiintoisia käänteitä siitä ei ainakaan puutu. Sen verran monimuotoinen on meidän kanssatutkijoiden porukka.

Lähteet

Honkanen, K., Poikolainen, J. & Karlsson, L. (2017). Children and young people as co-researchers – researching subjective well-being in residential area with visual and verbal methods. Children`s Geographies 16 (2), 184–195.

Honkatukia, P., Rinne, J. & Rättilä, T. (2021). Sisulla töihin? Kanssatutkimusta pakolaisnuorten työhön liittyvistä kokemuksista. Teoksessa Honkatukija, P. & Rättilä T. (toim.) Tutkien ja tarinoiden kohti pakolaistaustaisten nuorten kestävää hyvinvointia. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Sarja Kenttä, julkaisuja, nro 231. s. 88-106.

Jokela, T., Hiltunen, M. & Härkönen, E. (2015a). Art-based action research: Participatory art for the North. International Journal of Education through Art, 11(3), 433–448.

Leavy, P. (2020). Method meets art, Third Edition: Arts-based research practice. New York: Guilford Press.

Poikolainen, J. & Honkanen, K. (2016). Asukkaiden subjektiiviset hyvinvointikokemukset ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Teoksessa Järvelä, J & Tuominen, M. Hyvinvoiva asuinalue – yhteistyöllä kehittäen. Lahti, Lahden kaupunki, 68–99.