Kuvituskuva. Kuva: Teemu Heikkilä.

Pelastusalan post-traumatyöpajan vaikuttavuus arvioidaan Xamkissa

05.10.2021

Kuvassa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 logo (keltainen ympyrä, jossa mustalla teksti: Tutkitun tiedon teemavuosi, valkoisella vuosiluku 2021.Pelastusalan henkilöstön kohtaamat henkisen työhyvinvoinnin haittatapahtumat ja niiden aiheuttama äkillinen ja kasautuva kuormitus on ollut yhä enenevissä määrin valtakunnallisen keskustelun aiheena MentalFireFit-hankkeen sekä median kiinnostuksen myötä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että työtilanteista seurannut henkinen kuormittuneisuus on yleistä pelastusalan henkilöstöllä (Milligan-Saville ym. 2018, Harvey ym. 2016, Javidi & Yadollahie 2012). Henkisen kuorman purulle on pyritty löytämään ja implementoimaan hyviä toimintamalleja, mutta akuutistikin tarvittavan henkisen jälkipurun järjestämisessä on vielä runsaasti eroja eri alueiden välillä. Päivittäistoiminnan ohessa aktivoitavat toimintamallit ja työterveyshuollon apu eivät kuitenkaan ole aina riittäviä, ja joskus kuorman purkaminen tarvitsee vielä raskaampia keinoja.

Post-traumatyöpaja on ryhmämuotoinen kolmipäiväinen terapeuttinen toimintamalli, joka on tarkoitettu yhdestä tai useammasta traumaattisesta työtilanteesta henkistä kuormaa arjessaan kantaville. Post-traumatyöpajat, kansainväliseltä nimeltään Post Critical Incident Seminar, on aloitettu vuonna 1985 Pohjois-Amerikassa. Nykyään työpaja on toimintamallina käytössä ainakin Yhdysvalloissa ja muutamassa Euroopan maassa.

Suomessa post-traumatyöpajoja on järjestetty säännöllisesti poliisitoimen puolella jo yli kymmenen vuoden ajan. Pelastusalan henkilöstölle on tähän mennessä järjestetty kaksi post-traumatyöpajaa; ensimmäinen syksyllä 2019, ja toinen keväällä 2021, molemmat Suomen Palopäällystöliiton toimesta. Pelastusalan ja laajemmin myös ensihoidon post-traumatyöpajojen säännöllistä järjestämistä hankaloittaa ainakin toistaiseksi puuttuva jatkuva rahoitus. Kaksi ensimmäistä pelastusalan post-traumatyöpajaa järjestettiin kertaluontoisilla säätiö- ja rahastorahoituksilla.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk toteuttaa keväällä 2021 järjestetyn pelastusalan post-traumatyöpajan vaikuttavuuden arvioinnin Palosuojelurahaston rahoituksella. Vaikka post-traumatyöpajat ovat monessa maassa jo vakiintunutta toimintaa, niihin liittyvää tutkimusta on tehty vasta vähän.

Aiempien poliisitoimen post-traumatyöpajoja arvioivien yhdysvaltalaistutkimusten (Lamphear 2011, Sparn 2015) ja pelastusalan työpajasta tehdyn haastattelututkimuksen (Sumanen 2020) perusteella post-traumatyöpajaa voi kuvata hyvin toimivaksi malliksi käsitellä traumaattisia kokemuksia ja palauttaa työkykyä, mutta pidemmän seuranta-ajan vaikutuksia ei ole vielä tutkimuksella osoitettu.

Nyt toteutettavassa pelastusalan post-traumatyöpajan vaikuttavuuden arvioinnissa aineisto kerätään sekä validoiduilla kyselyillä, että haastatteluilla. Tutkimuksessa käytetään kuuden kuukauden seuranta-aikaa.

Nyt toteutettavan tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kansainvälisestikin tarvittavaa laadukasta tutkimustietoa post-traumatyöpajojen vaikuttavuudesta sekä lisätä tietoa aiheesta Suomen pelastusalan ammattilaisten, päättäjien ja pelastusalan työterveyshuoltohenkilöstön keskuudessa. Tutkimustiedon avulla pyritään edesauttamaan pelastuslaitosten post-traumatyöpajojen jatkuvuutta Suomessa.

Lähteet

Harvey SB, Milligan-Saville JS, Paterson HM, Harkness EL, Marsh AM, Dobson M, Kemp R, Bryant RA. The mental health of fire-fighters: An examination of the impact of repeated trauma exposure. The Australian and New Zealand Journal of Psychiatry, 2016, 50, 649-58.

Javidi H & Yadollahie M. Post-traumatic Stress Disorder. The International Journal of Occupational and Environmental Medicine, 2012, 3, 2-9.

Lamphear, M. Effectiveness of the Post Critical Incident Seminar in Reducing Critical Incident Stress Among Law Enforcement Officers. Academic dissertation. Walden University, Minneapolis, MN, USA, 2011.

Milligan-Saville J, Choi I, Deady M, Scott P, Tan L, Calvo RA, Bryant RA, Glozier N, Harvey SB. The impact of trauma exposure on the development of PTSD and psychological distress in a volunteer fire service. Psychiatry Research, 2018, 270, 1110-5.

Sparn R. A Program Evaluation of the Post Critical Incident Seminar. Academic dissertation, Spalding University, ProQuest Dissertations Publishing, St. Louisville, KY, USA, 2015.

Sumanen H. Experiences and impacts of the post critical incident seminar among rescue and emergency medical service personnel. Xamk Research, South-Eastern Finland University of Applied Sciences, Kotka, Finland, 2020.

Kirjoittanut Hilla Nordquist

Kirjoittaja työskentelee ensihoidon yliopettajana ja TKI-tiimin vetäjänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa sekä terveyspolitiikan dosenttina Helsingin yliopistossa.