Välipalatarjonta kuntoon kouluissa

Iltapäivän välipala auttaa jaksamaan koulussa ja edistää oppimista. Välipalan tarjoaminen ja toisaalta tarjotun välipalan syöminen on kouluissa kuitenkin vähäistä.

Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanke järjesti ruokapalveluille ja kouluyhteisöille neljä verkkovälitteistä työpajaa, joissa käytiin läpi välipalan tarjoamisen nykytilaa, haasteita ja tulevaisuuden kehittämistarpeita. Yksi keskeinen kehittämistarve liittyi asiakkaiden osallistamiseen.

Oppilaat mukaan suunnittelemaan koulun välipaloja

Kouluruokailusuosituksen mukaan maksuton välipala tulee tarjota, jos koulupäivä matkoineen kestää yli kolme tuntia koululounaan jälkeen. Suositus toteutuu kuitenkin vain osassa kouluja. Yleisimmin tarjolla on näkkileipää, levitettä ja juoma. Maksullisen välipalatarjonnan järjestäminen on vapaaehtoista, lukuun ottamatta perusopetuslain mukaisen 1.–2. luokan iltapäivätoiminnan välipalaa.

Suosituksessa välipalaa kuvataan sanoilla täysipainoinen, ravitseva ja vaihteleva. Helposti ajatellaan, että oppilaiden toiveita vastaavan ja hyvän ravitsemuksellisen laadun välillä on ristiriitaa.

Noin 500 peruskoulun oppilasta vastasi kysymyksiin toiveiden välipalasta. Trendikkyys, vaihtelevuus ja runsaus toistuivat toiveissa. Välipalalla maistuisivat erilaiset täytetyt ja lämpimät leivät, pitsa, nopeasti mukaan napattavat smoothie, välipalakeksit ja -patukat sekä hedelmät, mehu ja kuplajuomat. Oppilaat toivoivat myös viihtyisää ja rauhallista ruokailutilaa, kaverien seuraa ja mahdollisuutta syödä välipala silloin kun on nälkä.

Oppilailla on hyviä ajatuksia koulun välipalatarjonnasta ja sen myönteistä vaikutuksista jaksamiseen. Tarjonnan houkuttelevuutta voidaan lisätä huomioimalla koululaisten mielipiteet välipalan sisällöstä, ajoituksesta ja ruokailuympäristöstä. Perinteisten asiakaspalautteiden lisäksi keinoja oppilaiden osallistamiseen ovat esimerkiksi koulun ruokatoimikunnat tai kouluruoka-agentit.

Koulussa voi olla myös oppilaskunnan välipalakioski. Joskus niiden tarjonnassa korostuvat herkut ja makeat leivonnaiset. Vaihtoehtona sille nousi esille esimerkki ruokapalveluiden, oppilaiden ja opettajien yhteistyöstä – välipalan kärrymyynnistä, joka käynnistettiin oppilastoimikunnan aloitteesta. Ruokapalvelu valmistaa myytävät, jotka on suunniteltu yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaat hoitavat välipalan jakelun ja myynnin itsenäisesti, mutta saavat opettajilta ohjausta tarpeen mukaan.

Kouluruoasta meidän koulun juttu – ruokakasvatus avuksi

Ruokailuun ja syömiseen liittyviä asioita on hyvä pitää esillä koulun päivittäisessä arjessa. Myönteinen ruokapuhe ja systemaattinen ruokakasvatus, joka jatkuu varhaiskasvatuksesta saumattomasti yläkouluun, on tärkeää.

Ruokakasvatuksella tarkoitetaan keinoja, joilla tuodaan esille ruoan kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia merkityksiä sekä havainnollistetaan ruoan reittiä pellolta pöytään. Ruokailo, ruoan eettiset ja ympäristölliset vaikutukset sekä kuluttajan vastuu nousevat myös esille ruokakasvatuksessa.

Hyvä esimerkki onnistuneesta ruokakasvatuksesta on Mikkelin kaupungin ruokapalvelujen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin tekemä uuden kotimaisen kalaruoan testaus talvella 2021.  Yhtenäiskoulun yli 600 oppilaasta suurin osa halusi maistaa ruokaa ja vastasi kyselyyn.

Onnistuneen asiakastestauksen taustalla oli hyvä tiedottaminen. Viestintä ruokapalveluiden johdon kanssa oli aloitettu hyvissä ajoin, jo seitsemän kuukautta ennen testipäivää. Koulun johtoa sekä keittiöhenkilökuntaa tiedotettiin asiasta neljä kuukautta aikaisemmin. Oppilaat, huoltajat ja koulun henkilökunta kuulivat asiasta noin kuukautta ennen.

Opettajat olivat käyneet oppilaiden kanssa keskusteluja ennakkoon muun muassa siitä, miksi kehitetään kotimaisia kalaruokia ja miksi kysytään asiakkaiden mielipidettä. Testipäivänä ruokalassa oli tiedotteita testauksesta ja henkilökunta kertoi tuotteesta ja vastasi kysymyksiin.

Parhaimmillaan siis koko kouluyhteisö osallistuu ruokakasvatukseen. Koska tärkeitä ja koko kouluyhteisöä koskettavia teemoja on paljon muitakin, on kunnassa tai koulussa tehtävä selkeä päätös ruokakasvatukseen panostamisesta. Apua ruokakasvatukseen ja ruoan arvostuksen nostamiseen löytyy muun muassa Arvostusta kouluruokailuun tehtäväpaketista ja Maistuva koulu -sivustolta.

Yhdessä eteenpäin

Koululounaan menekin edistäminen on keskeinen asia ja välipalojen tarjoamisen ja kehittämisen pitää olla osa tätä kokonaisuutta.  Koronarajoitusten aiheuttamassa poikkeustilanteessa välipalaruokailun turvallisuutta ei ole pystytty kaikissa kouluissa takaamaan.

Koululaisten jaksamista edistävän välipalan tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt. Kouluissa onkin nyt tärkeää yhdessä miettiä, miten koulun välipalatarjoilu pystytään mahdollisimman pian käynnistämään uudelleen poikkeusoloista huolimatta.

Lähteet

Ruokatieto 2021. Kouluruoka-agentin käsikirja. WWW-sivut. Saatavilla https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/kouluruoka-agentin-kasikirja

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2017. Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus. Pdf-raportti. Saatavilla https://www.julkari.fi/handle/10024/131834