Kuvassa graniittilohkareita. Kuva: Anna Kiviniitty.

Kivinen graniitin tie

02.06.2021

Graniitin ainutlaatuisten ominaisuuksien ansiosta monet merkittävät rakennukset ja kauniit arkkitehtoniset mestariteosten rakenteet ovat säilyneet tähän päivään saakka. Graniitista on luotu muun muassa Leninin Mausoleumi Moskovassa ja Tower Bridge Lontoossa. Monet muutkin rakennukset ympäri maailmaa todistavat suomalaisen luonnonkiven kauneutta ja ikivanhaa voimaa.

Naapurimaan kaunein kaupunki Pietari on myös saanut arkkitehtuurin kauneuden ja pitkäaikaisuuden juuri luonnonkiven ansiosta. Graniitista on tehty monumentteja, kirkkoja, siltoja, penkereitä ja monia hienoita rakennuksia. Suuri osa kaupungin kuuluisista arkkitehtonisista monumenteista on rakennettu suomalaisesta rapakivigraniitista.

Rapakiviä louhitaan ympäri Suomea, eniten Kaakkois-Suomen alueelta. Graniitti onkin ollut Venäjän ja Suomen kansainvälisen kaupan aiheena monien vuosien aikana.

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Ulkomaankaupan pienenemisestä huolimatta Venäjä on yksi Suomen merkittävimmistä kauppakumppaneista. Suomen Tullin tilastojen mukaan Suomen ja Venäjän välisen kaupan arvo oli viime vuonna 12,5 miljardia euroa. Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle oli 3,6 miljardia euroa.

Venäjän osuus koko Suomen ulkomaanviennistä vuonna 2019 oli 5,6 prosenttia, ja viennissä Venäjä oli Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani. Tavarakuljetuksia toimitettiin Tullin tilastojen mukaan Venäjälle yhteensä 1,94 miljoonaa tonnia (mt) ja niistä suurin osa maanteitse, noin 1,2 mt. Vastaavasti laivakuljetuksia Venäjälle lähti noin puoli miljoona tonnia ja rautateitse 0,2 miljoonaa tonnia.

Vuonna 2019 Suomesta on lähtenyt muihin maihin 151 195 tonnia kiveä. Tullin mukaan viimeisten 20 vuoden aikana luonnonkiven suurimmat vientiluvut oli vuonna 2011, minkä jälkeen graniitin vienti on supistunut. Luonnonkiven kokonaisviennin arvo on laskenut viimeiset viisi vuotta kovan kilpailun takia.

Kuvassa kaavio, joka havainnollistaa luonnonkiven viennin supistumista viime vuosina.
Suomen luonnonkiven vienti ja tuonti vuosittain. Lähde: Tulli.fi. Kuva: Anna Kiviniitty.

Graniittia on Suomessa kuitenkin paljon, ja vuonna 2019 Suomesta löytyi uusia punaisen graniitin esiintymiä. Geologinen tutkimuskeskus on kartoittanut Kaakkois-Suomen kallioalueita ja jatkaa etsimistä Nasta-hankkeen puitteissa.

Kaakkois-Suomessa sijaitsee suurin osa rapakivigraniittien louhimoita. Pyterlahden punaisesta rapakivigraniitista oli louhittu Pietarin Iisakin katedraalin pylväät jo noin 200 vuotta sitten. Sekä historialliset että muut Kaakkois-Suomen louhimot sijaitsevat yhteisessä Viipurin rapakivimassiivissa  Venäjän ja Suomen rajan läheisyydessä.

Luonnonkiven kuljetus ja toimitusketjut Kaakkois-Suomen alueella

Nykyaikaiset graniittien toimitusketjut alkavat louhimoista. Graniitin louhinnassa kiintokalliosta irrotetaan ensin suuri kivilohkare. Irrotuksen jälkeen se paloitellaan pienemmiksi kiviblokeiksi. Blokit lähtevät asiakkaiden tilauksella rekalla.

Euroopan lähellä oleviin maihin kuten Baltian maat, Puola ja Venäjä, graniitti menee pääsääntöisesti kumipyörillä loppuasiakkaalle suoraan louhimolta.  Kuorma-autoihin lastataan 1–2 blokkia, keskimäärin 20–23 tonnia. Graniitin vienti Venäjälle on noin 2 000 tonnia vuodessa.

Kiinaan, Intiaan ja Aasian maihin vietävät kiviblokit kontitetaan satamissa, ja ne kuljetetaan pienemmillä feederaluksilla Antwerpenin ja Bremenhavenin suurin valtamerisatamiin.  Kaakkois-Suomen kivituottajat käyttävät kaikilla reitillä logistiikan palveluja HaminaKotkan satamassa, koska se on paitsi fyysisesti lähin, myös Suomen suurin vientisatama.

Venäjälle kivilohkot menivät aikoinaan rautateitse. Kivien sitominen vaunuun, useamman kulkuneuvon käyttäminen ja lisäksi venäläiset säännöt lisäävät kuitenkin ylimääräisiä vaatimuksia, jotka vaikuttavat lohkon hintaan. Kiven toimitus avovaunulla voi maksaa kaksi kertaa enemmän kuin rekkatoimituksena.

Kaakkois-Suomen käyttämätön liikennepotentiaali

Rapakiven kaivosalueella on hyvät liikenneyhteydet. HaminaKotka on Suomen suurin yleissatama, ja se on tärkeä tavaraliikenteen keskus Euroopassa ja Itämeren alueella. Sisävesiliikenne koostuu järvi-, joki- ja Saimaan kanavan liikenteestä ja pääasiassa Lappeenrannan Mustolasta, joka on puolestaan Saimaan vesistöalueen tärkein rahtisatama.

Kansainvälinen rajanylityspaikka yksinomaan raideliikenteelle on Vainikkala, joka on monien louhimoiden läheisyydessä. Tieverkko ja rajan läheisyys mahdollistavat kivilohkojen kuljettamisen Venäjälle rekka-autoilla. Alueen tarjoamia liikenneyhteyksiä ei vielä käytetä täysimääräisesti luonnonkiven toimitusketjussa louhimolta Venäjälle.

Vastuullisen kiventuotannon kysymykset ovat nousseet erityisen tärkeiksi viime vuosina. Kaivostoiminnasta jäljelle jääneiden materiaalien käyttö louhoksissa etsii ratkaisuaan. Mahdollisia vaihtoehtoja on niiden käyttö suurten rakennustyömaiden kiviaineksena ja aallonmurtajien panssarikivinä. Jäljellä olevan materiaalin käyttöä koskevat projektit voitaisiin toteuttaa onnistuneesti lähitulevaisuudessa alueen logistiikkapalvelujen ja kuljetusmuotojen avulla.

Luonnonkivien historia ja tulevaisuus arkkitehtuurissa (NaStA) – silta Kaakkois-Suomen ja Venäjän välillä -hanketta toteutetaan 1.10.2019–31.7.2022 ja se saa rahoitusta Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmasta.

Hanketta hallinnoi Geologian tutkimuskeskus ja osatoteuttajia ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, SC Mineral, SPb:n valtionyliopisto ja Ltd. Geostrom.

Kirjoittanut Anna Kiviniitty

Kirjoittaja työskentelee TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun logistiikan ja merenkulun alalla.