Merenkulun, ilmailun ja lääketieteen ammattilaiset simulaatiopedagogiikkaa kehittämässä

Korona on kurittanut korkeakouluopiskelijoita ja -opettajia sekä tutkimustyötä tekeviä asiantuntijoita kovalla kädellä jo reilun vuoden ajan. Projektityöntekijöitä on haastettu venymään omissa suorituksissaan äärimmilleen, jotta projektit saadaan valmiiksi määräaikoina.

CoMET-projektin tavoitteena on yhdistää Kotkan, Tallinnan ja Turun merenkulun alussimulaattorit toisiinsa European Maritime Simulator Network -verkon (ESMN) kautta. Tämäkin projekti on kärsinyt koronan seurauksista kuten muutkin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojektit.

Pääsemme onneksemme tekemään ensimmäiset yhteiset Suomenlahden ylittävät, virtuaalisessa oppimisympäristössä toteutettavat simulaattoriharjoitukset jo maaliskuun lopussa ja tänä keväänä merenkulun oppilaitosten sekä opiskelijoiden kesken.

Yhteisharjoitteluun tarvitaan simulaatiossa sopivien laitteistojen lisäksi myös sovitut pelisäännöt

Wärtsilän Transas-navigointiohjelmisto on maailman johtava komentosiltaratkaisu, jota käytetään aluksien lisäksi simulaattorimaailmassa, kuten myös CoMET-projektiin osallistuvissa oppilaitoksissa. Korkeakouluilla oleva yhteinen alusta helpottaa teknisesti liitettävyyttä ja verkottamista harjoituksia varten. Simulaattoriyhteyden avulla voidaan kouluttaa samassa virtuaalisessa oppimisympäristössä, samankaltaisilla aluksilla ja valitulla merialueella eri korkeakoulujen kesken ympäri maailmaa.

Yhteisharjoituksiin osallistuvien merenkulun oppilaitosten simulaattoriharjoitusten tulee olla pedagogisesti ja metodologisesti yhdenmukaisia. Pedagogia tarkoittaa opetuksen järjestämistä sekä kasvatuksellisia periaatteita, metodologia puolestaan tarkoittaa menetelmäoppia.

Varustamoiden, viranomaisten, merenkulun ammattilaisten ja simulaattorikouluttajien asiantuntijahaastattelujen perusteella simulaatiokoulutuksen tärkeimmät koulutustavoitteet ovat sääntöjen ja määräysten noudattaminen sekä tilannetietoisuus ympäristöstä ja turvallisista työskentelytavoista. Turvallisuus ja riskienhallinta erityisesti kriittisissä tilanteissa ja laitevikatilanteissa, valmistautuminen ja reagointi tilanteeseen, tehokas ulkoinen viestintä, päätöksentekokyky sekä ryhmä- ja tiimityön toimivuus ovat myös välttämättömiä koulutustarpeita toimivan rajoja ylittävän merenkulun simulaattorikoulutuksen toteuttamiseksi.

Vielä tänä keväänä ilmestyy kattava julkaisu kriittisillä teollisuusaloilla käytettävistä koulutusmenetelmistä simulaation keinoin. Julkaisun kirjoittavat Finnairin Flight Academyn simulaattoripääkouluttaja Arto Helovuo, terveydenhuollon simulaatioammattilainen Safety Factors Finland Oy:n Patrik Nyström ja Xamkin merenkulun simulaattorikouluttaja Antti Lanki. Julkaisussa kerrotaan tarvittavat menetelmät simulaatiokouluttamiseen, kuinka simulaatiolla päästään haluttuihin oppimistavoitteisiin sekä tulokset varustamo-, viranomais- ja ammattilaishaastatteluista.

Merenkulkijat ja lääketieteen asiantuntijat lentäjien paikalle

Käytännön testipenkkiin pääsimme lokakuussa 2020 Finnair Flight Academyn Vantaan simulaattorikeskuksessa, jossa harjoittelimme merenkulun koulutustavoitteita ilmailun näkökulmasta Finnairin Airbus A350-900 -simulaattorilla.

Päivän aikana tutustuimme Finnairin oppilas- ja kouluttajakoulutuksen tavoitteisiin ja toteutukseen simulaatiopedagogiikan sekä -metodologian keinoin. Vertailimme samalla ilmailun simulaattoritoimintaa lääketieteen, ensihoidon ja merenkulun simulaatiokoulutukseen. Löysimme yhteisiä parhaita käytäntöjä ja uusia ajatuksia Xamkin simulaattorikoulutukseen.

Vertaisarviointi ja keskustelu oli varsin vilkasta myös Crew Resource Management (CRM) -ohjaamoyhteistyöstä eri toimialoilla, Safety II -ajatusmallista ja inhimillisistä tekijöistä (Human Factor -tekijöistä) sekä oppimisprosessista simulaation avulla.

Finnairin koulutusmateriaaliin ja ohjelmaan tutustumisen jälkeen Xamkin asiantuntijat ”briiffattiin” ryhmässä, eli suoritimme erilaisia Airbus A350-900 -simulaattorimallilla annettuja tehtäviä haastavissa sääolosuhteissa. Tehtävän jälkeen kouluttajana toiminut Arto Helovuo antoi ”debriifing”-tilaisuudessa palautteen tehtävän suorittamisesta. Huomioita kiinnitettiin viestinnän lisäksi päätöksentekoon ja ryhmän tiimityön toteutukseen.

Olipa kiva tuntea itsensä hetken ajan liikennelentäjäksi!