Rokotelastit toivat uutta huurretta kylmäketjuihin

COVID-19-pandemia on antanut merkittävän sysäyksen kylmäkuljetusketjujen kehittymiselle. Ympäri maailmaa lähetettävien rokotelähetysten toteutus on tarjonnut innovaattoreille visaisen pähkinän purtavaksi, koska esimerkiksi Pfizerin kehittämä koronarokote vaatii tehonsa säilyttämiseen –70 celsiusasteen pakkasen. Nyt, rokotelähetysten alettua, kylmäkuljetusten lyhytaikaiseen varastointiin ja jakeluun on tarjolla uusia entistä tehokkaampia teknisiä ratkaisuja.

MECOTEC-nimisen yhtiön ”yhden pysähdyksen malli” lähtee siitä, että rokote voidaan pakastaa valmistajan tiloissa ja siirtää suoraan standardikokoiseen konttiin. Yhtiön mukaan konttiin mahtuu miljoona rokoteannosta, joiden lämpötila voidaan pitää jopa –80 celsiusasteessa. Yhtiön syväjäädytysteknologia toimii ilman hiilihappojäätä, joten kuljetusmuoto soveltuu hyvin myös lentokoneisiin. Hiilihappojää eli kuivajää kuluttaa ympäriltään happea. Siksi sitä ei voi pakata lentokoneeseen kuin tiukasti rajatun määrän.

Myös L&R Kaltetechnick -niminen yritys on lanseerannut konttiin sopivan kylmäkuljetus- ja säilytysmenetelmän. Se perustuu ilmajäähdytteiseen säilytyskennoon, joka takaa alle –70 celsiusasteen kuljetuslämpötilan. Kenno voidaan asentaa joko 20 jalan tai 40 jalan mittaisiin kontteihin. Rokotelastin turvaksi on tarjolla varaenergialähteitä ja typellä tapahtuva hätäjäähdytys, jos kuljetus kohtaa odottamattomia ongelmia.

Kylmäketjun seurannalta ja esineiden internetiltä, IoT (Internet of Things), vaaditaan nyt paljon. Digitaalisesti tuotettu tieto ratkaisee, löytävätkö elintärkeät lastit tiensä perille käyttökelpoisina, ajoissa ja turvallisesti. Lähetyksiltä edellytetään, että niiden tulee olla seurattavissa tehtaalta potilaalle asti.

Suomalainen älylaatikko markkinoille

Suomi ei ole jäänyt syrjään innovaatiokisassa. Kuopiolaisyritys Kiho on patentoinut kuljetuslaatikon, joka toimii –200 – +100 celsiusasteen välisissä lämpötiloissa. Keraamisella materiaalilla vuoratut laatikot eivät vaadi ulkoista energialähdettä, ja laatikkoihin sijoitetut anturit seuraavat herkeämättä kuljetuksen lämpötilaa ja sijaintia. Viime vuoden lopulla yritys lupasi taata kuljetuslämpötilan 50 tunniksi, mutta tavoitteena on 120 tuntia.

Suomalaiset toimijat ovat niin ikään kunnostautuneet supernopean 5G-verkon ja langattomien sensoriverkkojen hyödyntämisessä. Esimerkkinä mainittakoon Espoon älykaupunkipilotti, jossa videokameroiden ja tutkalaitteiden keräämää tietoa käytetään liikenteenohjaukseen, ajoneuvojen etäohjaukseen sekä kuljetus- ja logistiikkapalveluihin.

Globaali kriisi on jälleen kerran kannustanut ihmisiä käyttämään älyään yhteisten ongelmien ratkaisuun. Edellä mainitut innovaatiot sopivat erinomaisesti rokotteiden ja lääketieteellisten näytteiden kuljetuksiin, mutta ne soveltuvat myös elintarvikealan tarpeisiin.

Samalla, kun nälänhätä kasvaa köyhissä maissa, jätteeksi päätyvien ruokatarvikkeiden määrä on valtaisa kehittyneemmissä valtioissa. Sensoriverkkojen ohjaamille kylmäkuljetuksille löytyisi tehtäviä tämän epäsuhdan tasoittamisessa. Kuljetusketjujen digitalisaatiolla ja automaatiolla pystytään esimerkiksi vähentämään maantieteellisten etäisyyksien aiheuttamia kustannuksia.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on antanut näihin haasteisiin panoksensa muun muassa kalansaaliiden katkeamattomien kylmäkuljetusten kehittämisellä. Särkikalojen keräilyn ja kuljetusten logistiset ratkaisut -projektissa selvitettiin myös optimaalisten kuljetusmallien valintaa ja logistiikkajärjestelmien tiedonkäsittelyä.