Kuvituskuvassa sinisiä kuutioita, joissa erilaisia symboleitakuten rattaat, hehkulamppu, ihmisen pää ja wifi. Kuutioiden taustalla on linjoja, jotka johtavat sinisistä pisteistä toiseen ja muodostavat verkoston. Kuva: Pixabay.

Verkostoilla vetovoimaa

16.03.2021

Logistiikka- ja liikennesektori työllistää noin 20 000 eri yrityksessä noin 120 000 työntekijää, joka on noin 6 % Suomen työllisten määrästä. Kymenlaakson logistiikassa on kuitenkin ollut pulaa osaavasta työvoimasta, mikä on jopa rajoittanut yritysten kasvun mahdollisuuksia.

Kymenlaakson väestön vähentyminen ja eläköityminen vaikuttaa osaltaan työvoiman tarpeeseen, saatavuuteen, määrään ja laatuun. Samalla nopeasti muuttuva maailma muokkaa ammatteja ja niissä vaadittavaa osaamista. Työntekijöitä tullaan tarvitsemaan erilaisiin ja uusiin tehtäviin, jotka ovat yhä enemmän palveluammatteja.

Verkostomainen työskentely, verkkokauppa ja automaatio valtaavat logistiikan prosesseja, mikä haastaa työntekijöitä varsin monikanavaiseen ajatteluun. Menestyäkseen on esimerkiksi kyettävä sovittamaan prosessit niin hankinnan kuin markkinoinnin linjauksiin.

Rekkamiehestä koko toimitusketjun käyntikortiksi

Alalla on ollut jatkuva pula osaavista ja hyvällä asenteella varustetuista kuljettajista, jotka nykyään ovat parhaimmillaan kansainvälisiä asiakaspalvelijoita. Yhä useammin tuotteen tilaaminen hoidetaan sähköisesti, mutta kuljettaja tuotteen toimittajana todennäköisesti kohtaa asiakkaan kasvokkain.

Perinteinen rekkamies toimiikin nykyään organisaation, koko toimitusketjun tai verkoston ”käyntikorttina”, joten asiakaspalvelutaitojen merkitys korostuu.

Kymenlaakson logistiikkapainotteinen tulevaisuuskuva

Kymenlaakso sijaitsee lähellä Venäjää, ja sieltä pääsee eri kuljetusmuotoja hyödyntämällä vaivattomasti ympäri maailmaa. Suurien logististen toimintojen keskittymänä Kymenlaakso onkin tärkeässä roolissa Suomen vientiteollisuuden kannalta.

Alue kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon vahvuuksiensa eli tehokkaan satamatoiminnan ja rautatieliikenteen myötä. Suomen suurin yleissatama HaminaKotka yhdessä Kouvolaan valmistuvan RRT-terminaalin sekä maantie- ja rautatieverkoston kanssa luovat yhtenäisen logistisen palvelukokonaisuuden ja työllistävät suuren joukon ihmisiä.

Alueen viime vuosien runsaat panostukset logistiikkaan, myös Euroopan unionin tukemana, ovat nostaneet alueen infrastruktuurin tasolle, jota on vaikea haastaa. Uusimpien investointien valmistuessa mahdollistuu monenlainen yritystoiminta ja työllistyminen. Kuljetusvolyymien ennustetaan kasvavan ja työvoiman tarpeen lisääntyvän.

Valtava potentiaali

Potentiaali alueelle rakennettavalle logistisen osaamisen keskittymän kehittämiselle on siis valtava. Maakunnan ja sen työnantajien maineenhallinnan oltava niin alueen työnantajien, oppilaitosten kuin muidenkin toimijoiden yhteisenä tavoitteena, jotta alan vetovoimaisuus kasvaa ja osaajia houkutellaan. Yhteisen näkemyksen tuottaminen tavoiteltavasta tulevaisuudesta ja sen vaatimien toimenpiteiden toteuttaminen vaatii tulevaisuudenkuvan mukaista, laajalla rintamalla tapahtuvaa monipuolista verkostomaista yhteistyötä.

Lupaavien nuorten houkuttelemiseksi on tärkeää tunnistaa ja ymmärtää kaikkia niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ura- ja ammatinvalintoihin (kuva 1).

Kuvassa keskellä teksti: asioita, jotka vaikuttavat ammatinvalintaani. Sen ympärillä on ympyröitä, joiden sisällä on seuraavat tekstit: Opo, Koulumenestys, Ystävät, Koulutusten markkinointi, Omat kiinnostuksen kohteet, Alan vetovoimaisuus, Vanhemmat.
Ammatinvalintaan vaikuttavia tekijöitä. Kuva: Enni Jaatinen.

Lisää tiedostettua vetoa

Tulevaisuuden osaajat logistiikka-alalla -hanke on ollut yksi vastaus haasteisiin ja vaikuttanut monitahoisesti alan kehittämiseen. Tavoitteidemme mukaisesti olemme pyrkineet lisäämään perinteisesti miesvaltaisen logistiikka-alan tunnettavuutta ja vetovoimaa nuorten ja etenkin tyttöjen keskuudessa.

Kouluvierailukiertueella on herätelty yläkoululaisten kiinnostusta ja motivaatiota lisäämällä tietämystä alan mahdollisuuksista, monipuolisuudesta ja sen opiskelu-, koulutus- ja työmahdollisuuksista. Varhaisemmassa kasvun vaiheessa tunnistetut uramahdollisuudet helpottavat alalle hakeutumista.

Osaamistarvekartoituksen ja työpajojen kautta olemme lisänneet oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Samalla on luotu kuvaa niin oppilaiden tietotaidosta kuin yritysten tarpeista nyt ja tulevaisuudessa sekä pohjattu oppilaitosten toiminnan, opettajuuden, koulutusten ja oikeanlaisten osaajien kehittämistä.

Kokonaisuuteen pääsee parhaiten sisälle tutustumalla niin hankkeen nettisivuihin kuin Xamkin logistiikka ja merenkulku -vahvuusalan uusimpaan tutkimusjulkaisuun Suuntaa antamassa (katso lähteet).

Jatkoaika mahdollistaa yhteistyön lisäämisen ja mallinnuksen

Korona on osaltaan haastanut hankkeen toteutusta. Etenkin tavoitteellisemman kokeilukulttuurin luominen ja nuorten tutustuttaminen alan ammatteihin ja yrityksiin tutustumiskäyntien avulla on ollut poissuljettu vaihtoehto. Onneksi nuoret ovat kuitenkin löytäneet alalta työmahdollisuuksia, kuten kesätyö-, harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja.

Alkuvuodesta hankkeelle myönnetty kolmen kuukauden jatkoajan myötä hankkeen päättyminen siirtyy toukokuun 2021 loppuun. Näin mahdollistetaan hankkeen tulosten ja sen aikana rakennettujen toimintojen parempi jalkauttaminen sekä jatkuvuus myös sen päätyttyä. Jatkoajalla kiinnitämme huomiota erityisesti oppilaitos- ja yritysyhteistyön tehostamisratkaisuihin sekä mallinnamme opiskelu- ja opintopolut ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun.

Alueen yläkoulujen opojen ja ammatillisen koulutuksen välistä yhteistyön kehittämisessä on tarkoitus käyttää palvelumuotoilun menetelmiä ja luoda yhteistyössä yhteinen ja sisäistetty toimintamalli. Keskeistä on myös, että hankkeen aikana syntyneet yhteistyöverkostot yritysten, eri oppilaitosten opetuksen ja TKI-henkilöstön välillä jatkavat toimintaansa myös hankkeen päätyttyä, jotta yrityksiltä nousevat tarpeet koulutuksen kehittämiseksi pystytään huomioimaan eri oppilaitoksissa myös tulevaisuudessa. Hyvä esimerkki tästä on viime syksynä Xamkin avoimessa AMK:ssa alkanut, yritysyhteistyölle rakentuva uusi rautatiealan koulutus.

Tulevaisuuden osaajat logistiikka-alalla -hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus ESR-rahoituksella.

Lähteet:

Henttu V. & Potinkara P. (Eds.)., (2020). Suuntaa antamassa. Tuloksia Logistiikan ja merenkulun tutkimus- ja kehitystoiminnasta 2020., In: Xamk Kehittää 129, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-291-7

Opetushallitus. 2018. Liikenne ja logistiikka-alan osaamis- ja koulutustarpeiden kehitysnäkymiä. Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projektin Dynamo-mallin valtakunnallinen ja alueellinen pilotointi. Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2018:5. Saatavissa: https://www.oph.fi/julkaisut/2018/liikenne_ja_logistiikka-alan_osaamis_ja_koulutustarpeiden_kehitysnakymia

https://www.huolintaliitto.fi/tietoa-alasta/faktat-ja-tilastot.html

https://www.xamk.fi/tiedotteet/xamkiin-uusi-rautatiealan-koulutus/

https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/tulevaisuuden-osaajat-logistiikka-alalla-2/

 

Kirjoittanut Hannu-Pekka Pukema

Kirjoittaja Hannu-Pekka Pukema työskentelee Tulevaisuuden osaajat logistiikka-alalla -hankkeen projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa logistiikan ja merenkulun vahvuusalalla.