Yhteistyön voimaa maaseudulla

Moni maatilallinen on pohtinut oman biokaasulaitoksen perustamista, mutta investointikustannukset ja kannattavuus mietityttävät. Syötteitäkään ei ehkä ole riittävästi omasta takaa. Halua ja intoa on, mutta tuntuu, etteivät omat rahkeet välttämättä riitä. Mikä avuksi?

Biokaasu kiinnostaa Kymenlaaksossa

Maatilayrittäjien ja muiden toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia on selvitetty Kymenlaakson agroekologinen symbioosi -hankkeessa. Tilallisten kiinnostuksen kohteita eri aiheista kartoitettiin, ja biokaasuun liittyvät kysymykset nousivat kyselyssä ja puhelinkeskusteluissa yhdeksi eniten kiinnostusta herättävistä aiheista.

Muitakin kiinnostuksenkohteita tuli ilmi. Etenkin uusiutuvan energian kuten aurinkoenergian lisääminen tilalla sekä maatilan yhteydessä toimiva matkailu- ja majoitustoiminta kiinnostivat. Myös maataloustuotteiden jalostusasteen nostaminen kiinnosti suurinta osaa vastaajista.

Kiinnostusta biokaasuun siis löytyy paljon Kymenlaakson maatalousyrittäjien keskuudessa. Selkeitä biokaasusta kiinnostuneiden keskittymiä nousi esiin muutamia, ja monet olivat kiinnostuneet biokaasusta myös oman tilan ratkaisuna.

Pelkkä kiinnostus biokaasuun ei kuitenkaan riitä, vaan kannattavan liiketoiminnan perusteeksi tarvitaan syötteitä sekä omalta tilalta että lähialueelta. Positiivista kuitenkin on, että kiinnostuneita löytyy – kun on kiinnostusta, yhteisbiokaasulaitoksen veturina toimivan yrityksen löytyminen helpottuu.

Sopivien syötteiden sijainti avainasemassa

Liiketoiminnaltaan kannattava biokaasulaitos tarvitsee tarpeeksi syötteitä mädätysprosessiin. Lähialueella tuleekin olla riittävästi syötteitä, jotta toiminnasta saadaan kannattavaa. Siksi mahdollisten syötteiden kartoittaminen lähialueelta on oleellinen osa biokaasulaitosta pohdittaessa.

Syötteeksi kelpaa hyvin erilaiset biomassat aina tuotantoeläinten lannasta leipomotoiminnassa syntyviin eloperäisiin sivuvirtoihin. Jotkin maatilallisten omistamat biokaasulaitokset vastaanottavat myös porttimaksullista vihannesjätettä. Porttimaksut tuovat laitokselle lisätuloja ja voivat vaikuttaa merkittävästikin laitoksen kannattavuuteen.

Biokaasulaitoksen perustamisen lähtökohtana on toiminnan kannattavuus. Mikäli tavoitteena on jalostaa biokaasua liikennekäyttöön, laitoksen tuottaman kaasumäärän tulee olla huomattavasti suurempi kuin jos kaasu käytettäisiin raakakaasuna tilan omiin tarpeisiin kuten lämmön ja sähkön tuotantoon. Mikäli ajatuksena on käyttää kaasu lähinnä omalla tilalla ja tärkeämpää tilalliselle on esimerkiksi pelloille levitettävä, biokaasun tuotannossa syntyvä mädätysjäännös, voi pienemmän mittaluokan biokaasulaitos tulla kyseeseen.

Yhtenä mittarina voidaan pitää Gasumin määritelmää biokaasun jalostuksen kannattavuudelle: yhtiön arvion mukaan nykyisellä tukipolitiikalla biokaasun jalostus ja paineistus on yleisesti ottaen kannattavaa, mikäli kaasumäärä ylittää 20 GWh/a. Biokaasun nesteytys puolestaan alkaa olla kannattavaa, kun laitoksen tuottama kaasumäärä on yli 50 GWh/a. Hyvin harva maatilallinen Suomessa pystyy itse omasta takaa tuottamaan biokaasua tällaisia määriä omien syötteiden turvin, ja siksi yhteisomistuksessa olevat laitokset ovat potentiaalinen ja houkutteleva vaihtoehto.

Seuraava askel on tarkemman biomassapotentiaalin selvittäminen Kymenlaakson maakunnassa. Mikäli potentiaalista biomassaa löytyy tarpeeksi niiltä alueilta, joilla on biokaasulaitoksesta kiinnostuneita toimijoita, maatilallisten omistama biokaasulaitos voi hyvinkin olla toteuttamiskelpoinen hanke. Aika näyttää, kohtaavatko biomassojen sijainti ja maatilayrittäjien intressit.