Sirénin selvitys etsii keinoja vaikuttavuuden lisäämiseksi

Raportti Yhteistyöllä osaamista, aluekehitystä ja kansainvälisyyttä julkaistiin kuluvan vuoden kesäkuussa. Sen tekijä on opetus- ja kulttuuriministeriön erilaisissa johtotehtävissä pitkään työskennellyt Hannu Sirén. Aloite selvityksestä tuli Hämeen ammattikorkeakoululta ja Kaakkois Suomen ammattikorkeakoululta.

Selvitystyössä pohditaan, miten ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voitaisiin nykyisestään lisätä. Onko esimerkiksi nykyisessä lainsäädännössä lukkoja, jotka vaikeuttavat korkeakoulujen välistä yhteistyötä, aluekehitystehtävää tai kansainvälistymistä? Johtopäätökset on tiivistetty raportin loppuun konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi.

Kansainvälisen vertailun pohjalta Sirén nostaa esille havainnon, jonka mukaan kaikissa duaalijärjestelmän maissa Suomea ja Belgian Flanderia lukuun ottamatta tutkintorakenteet on yhtenäistetty niin, että sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa suoritetulla toisen syklin tutkinnolla on tutkintonimenä maisteri. Vaikka Suomessa meneteltäisiin eurooppalaisen mallin mukaisesti ja YAMK-tutkintoja kutsuttaisiin maisteritutkinnoiksi, tulisi niillä Sirénin mukaan olla yliopistoista poikkeava profiili. Ne olisivat edelleen vahvasti käytännönläheisiä ja työyhteisöjen kehittämiseen erikoistuneita.

Sirén peräänkuuluttaa nykyistä laajempaa opetusyhteistyötä korkeakoulusektoreiden välillä. Digivisio 2030, joka on kaikkien korkeakoulujen yhteinen ponnistus, näyttää oikean suunnan. Päällekkäisten ja kilpailevien rakenteiden sijasta tarvitaan lisää verkostomaista yhteistyötä, erikoistumista ja jakamisen kulttuuria. Rahoitusmallia tulisi muuttaa siten, että yhteistyöopintopisteistä palkitaan kunnolla. Ammattikorkeakoulut voisivat tulla omalla toimialueellaan mukaan yliopistokeskusten sopimuskumppaneiksi, mikäli lainsäädäntö sen mahdollistaisi.

Tohtoritutkintojen myöntämisoikeutta ammattikorkeakoululle, joka sekin on silloin tällöin nostettu esille, raportti ei esitä. Sen sijaan tulisi luoda uusia tohtorikoulutuksen polkuja, joissa ammattikorkeakoulun opettajat, TKI-henkilöstö ja myös alueen yritysten palveluksessa olevat henkilöt voisivat päästä tohtoriohjelmiin. Näissä ohjelmissa tulisi hyödyntää myös esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tutkimushankkeita, tiloja ja laitteita. Näin osaajat myös pystytään kiinnittämään paremmin alueelle.

Raportissa annetaan tunnustusta ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Sen vaikuttavuus, määrä ja laatu ovat viime vuosina kehittyneet myönteisesti. Mutta myös kehitettävää löytyy. Sidosryhmäyhteistyötä tulisi syventää ja systematisoida. Tarvitaan myös lisää viestintää, jonka ytimessä on toiminnan alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa ammattikorkeakoulut ovat moninkertaisesti jäljessä yliopistoja. Kansainväliset tutkimushankkeet ovat myös tärkeä keino avittaa osaajien rekrytoinnissa Suomeen.

Yhteistyökulttuurissa yritysten, julkisen sektorin toimijoiden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä on myös toivomisen varaa. Kuitenkin juuri näitä innovaatioekosysteemejä aluekehityksessä tarvitaan. Varsinkin alueilla, joilla ei ole vahvaa veturiyritystä, jonka ympärille ekosysteemi rakentuu, voi ammattikorkeakoulu vahvistaa rooliaan yhteistyötä koordinoivana alustana.

Samoin kirittävää on julkaisutoiminnassa: ”erityisesti vertaisarvioitujen julkaisujen määrää tulee lisätä sekä kansainvälisessä että kotimaisissa julkaisuissa. Ammattikorkeakoulujen hallitusten tulisikin asettaa määrälliset ja laadulliset tavoitteen julkaisutoiminnan kehittämiselle.” Nykyinen ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli palkitsee kyllä julkaisupisteistä, mutta ei toimi riittävänä kannustimena vaativimpien julkaisujen tuottamiseen. Myöskään EU:n aluekehitysohjelmat, joista tulee edelleen leijonanosa ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksesta, eivät ainakaan helposti mahdollista runsaasti aikaa vievien tieteellisten julkaisujen tuottamista. Siksi tilanteen korjaamiseksi tarvitaan korkeakoulun omia toimenpiteitä.

Selvityksen julkaisuajankohta kesälomien alla oli omiaan vaikuttamaan siihen, että julkista keskustelua raportista ei juuri syntynyt. Mutta silti on todennäköistä, että varsinkin raportin viimeiset sivut, Sirénin esittämät 21 teesiä, on tarkkaan luettu kaikissa korkeakouluissa. Niistä keskustellaan varmasti myös niissä kulisseissa, joissa piirretään tulevaisuuden korkeakoulujärjestelmämme suuntaviivoja.

Luultavaa myös on, että ainakin osa ehdotuksista toteutuu jo lähivuosina.

Lähde:

Hannu Sirén. 2021. Yhteistyöllä osaamista, aluekehitystä ja kansainvälisyyttä. Xamk kehittää 157. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli 2021.