Yrityksille tutkittua tietoa ja käytännön hyötyä

Kansallisessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tiekartassa on asetettu tavoitteeksi tuplata TKI-menot nykytasosta eli nostaa ne 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Sillä päästäisiin verrokkimaiden tasolle.

EU:n massiivinen koronaelvytys, josta TKI-panostukset ovat saamassa osansa, parantaa tilannetta väliaikaisesti. Pysyvä tason nostaminen edellyttää yritysten, erityisesti pk-sektorin, vahvaa mukaan tuloa.

Vaikuttavuussäätiön tutkimus ja yritysyhteistyö -selvityksen (Koski et al. 2021) mukaan elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön intensiteetti Suomessa on viime vuodet ollut laskeva. Esimerkiksi korkeakouluissa yritysten suoraan rahoittaman tutkimuksen määrä on vähentynyt. Suuntaus on yllättävä.

Selvityksen mukaan yhteistyötä edistäviä tekijöitä ovat yritysten valveutuneisuus, osaaminen, omat kokemukset ja sisäinen tutkimus- ja kehittämistoiminta parantavat niiden kykyä hyödyntää tutkittua tietoa. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat toimiala, teknologiaintensiivisyys ja maantieteellinen sijainti.

Havainnot pitävät paikkaansa myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toiminta-alueella. Erityisesti Etelä-Savossa on leimallista yrityssektorin vähäinen panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tätä selittää yritysten toimialarakenne ja pieni koko. Kasvuhakuisia ja kansainvälisille markkinoille tähtääviä yrityksiä on vähän. Nokian menestyksen siivittämä eri toimialoille levinnyt tuotekehitysbuumi on enää kaukainen muisto.

Alueelle on viime vuosina saatu esimerkiksi Business Finlandin (Co-Innovation & Co-Creation) rahoitusta vain nimeksi, koska sen edellytyksenä on saada tutkimusorganisaation kumppaniksi uusilla innovaatioilla kansainvälistymiseen pyrkiviä yrityksiä.

Vaikuttavuussäätiön raportin keskeinen johtopäätös on, että yksittäisten hankkeitten sijasta tulisi tukea yhteistyölle otollisia rakenteita ja yksilöiden sekä tiimien välistä vuorovaikutusta.

Sopimuspohjaisen yhteistyön rinnalla ekosysteemien syntymisessä tarvitaan monen tasoista epämuodollista vuorovaikutusta, kuten tiedonvaihtofoorumeita, henkilökohtaisia keskusteluja, julkaisuja, vierailuluentoja, akateemisia spin-off-yrityksiä ja tilojen yhteiskäyttöä.

Kansallinen TKI-tiekartta peräänkuuluttaa matalan kynnyksen TKI-palveluita mikro- ja pk-yrityksille. Myös innovaatioseteli, kehittämisavustukset ja veroporkkana nostetaan keinovalikoimaan. Tutkimusorganisaatioita puolestaan haastetaan kehittämään yhteiskäyttöisiä ja avoimia kokeilu- ja testiympäristöjä, joita myös yritykset voivat joustavasti hyödyntää.

Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi. Read on hyväksytty osaksi kampanjan toteuttamista. Yksi keskeinen tavoite verkkolehdellämme on tiivistää vuorovaikutusta oman alueemme elinkeinoelämän kanssa tekemällä TKI-toiminnan hyötyjä näkyväksi.

Lähteet

Koski, I., Suominen, A. & Hyytinen, K. 2021. Tutkimus-yritys-yhteistyö. Selvitys tutkimus-yritys-yhteistyön vaikuttavuudesta, tuloksellisuudesta ja rahoittamisesta. Saatavilla: https://www.vaikuttavuussaatio.fi/wp-content/uploads/2021/02/vaikuttavuussaatio_selvitys.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan tiekartta. Saatavilla: https://minedu.fi/tki-tiekartta